Pääkirjoitus: Yhteisyritys väisti sitä uhaneen karikon yllättävässä yhtymäkokouksessa

Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erholalla ja hankejohtaja Ismo Rautiaisella oli perjantaina hymy herkässä. Mirja Hussain

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhtymäkokous päätti kuin päättikin perustaa sote-peruspalveluja tuottavan yhteisyrityksen Mehiläisen kanssa, vaikka hanke ajautui tällä viikolla vaakalaudalle Lahden kaupunginhallituksen otettua kielteisen kannan sitä kohtaan.

Lahdella on yhtymäkokouksessa enemmän ääniä kuin muilla yhteensä. Perjantaina se ei kuitenkaan taannut kaupungin tahdon toteutumista, koska kokoomuksen lahtelaiset Francis McCarron ja Terttu Pohjolainen hyppäsivät yhteisyritystä laajalla rintamalla kannattaneiden pienempien kuntien kelkkaan.

Kokoomuskaksikon yllättävä veto herättää Lahdessa ankaraa jälkipuintia. Yhtymässä siirryttiin vain vuosi sitten nykyiseen yhtymäkokousmalliin nimenomaan, jotta omistajakuntien ääni kuuluisi paremmin ylimmässä päätöksentekoelimessä. Nyt Lahden omistajaohjaus petti pahoin heti ensimmäisessä tosipaikassa, mikä tuskin jää seurauksitta.

Rohkealla irtiotollaan McCarron ja Pohjolainen toisaalta pelastivat Lahden vakavalta välirikolta naapurikuntiensa kanssa. Naapureiden kun oli mahdotonta käsittää, miksi Lahti halusi viime metreillä tyrmätä pitkään ja hartaasti valmistellun hankkeen, jolle yhtymän johdon lisäksi on asetettu suuria odotuksia myös useimmissa jäsenkunnissa. Onhan sen kieltämättä kunnianhimoisena tavoitteena parantaa palveluja ilman, että kunnat nääntyvät taloudellisen taakkansa alle.

Yhtymän vastuulla olevista peruspalveluista huomattava osa on jo ulkoistettu yksityisille terveysyrityksille, mutta moni sopimus on pian umpeutumassa. Lahden vastahaka ja vaatimus palauttaa palvelut yhtymän itsensä tuotettavaksi herätti naapureissa vakavan huolen. Eikä aiheetta, sillä moni yhteisyritystä vastustanut lahtelaispäättäjäkin on myöntänyt, että palauttaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Yhdellä rysäyksellä se ei ainakaan ole mahdollista.

Juuri vaihtoehtojen puute oli vastustajien suurin heikkous sen ohella, että jotkut perustelivat vielä perjantainakin kielteistä kantaansa mieluummin huhupuheilla kuin faktoilla. Toki lienee niin, että yhteisyritykseltä ei kannata odottaa niin suuria ihmetekoja, kuin monet kannattajat ovat etukäteen hehkuttaneet. Mutta ei kyse ole myöskään yhtä turmiollisesta hankkeesta kuin ennakkoluuloisimmat vastustajat ministeri Krista Kiurua (sd.) myöten ovat antaneet ymmärtää.

Uskottavimman arvion antavatkin lopulta ne tavalliset päijäthämäläiset, jotka aikanaan alkavat käyttää yhteisyrityksen palveluja. Näin pitäisi tapahtua ensi vuoden alusta, ellei prosessissa nähdä lisää yllättäviä käänteitä. Niitä saattaa vielä olla tulossa.

Lahti pelastui välirikolta naapureidensa kanssa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu