Lukijalta: Yhteisyritys voi jälleen karkottaa lääkärit Lahdesta

Lahden kaupunginhallitus päätti maanantaina olla puoltamatta suunniteltua yhteisyritystä. Miksi?

Päätös oli toki poliittinen, mutta varmasti asiassa painaa myös se, että Lahdessa tiedetään, mitä huonot terveyspalvelut tarkoittavat. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän henkilöstöstä suuri osa vastustaa yhteisyritystä, eivätkä poliittisista syistä, vaikka näin halutaan väittää.

Lahdessa on pitkät kokemukset ulkoistuksista. Näihin jouduttiin kahden lääkäripaon jälkeen.

Ensin, kun asiakkaiden ja henkilöstön pitämästä omalääkärikokeilusta luovuttiin liian kalliina. Sitten epäonnistuneen organisaatiouudistuksen myötä.

Ympäristökunnat saivat tässä vaiheessa paljon lääkäreitä Lahdesta ja siten pohjaa paremmille terveyskeskuspalveluille.

Lahden imago lääkärikunnan keskuudessa oli kehno, joten uusia lääkäreitä oli vaikea saada. Kun vielä myöhemmin moni Lahteen jäänyt lääkäri jäi samoihin aikoihin eläkkeelle, oli lääkäritilanne hyvin haastava ja myös omille terveysasemille jouduttiin ottamaan vuokralääkäreitä.

Niinpä lahtelaiset ovat jo vuosikausia joutuneet elämään vaihtuvien ulkoistuskumppanien kanssa.

Sopimuksentekovaiheessa luvataan aina suuria, mutta tosiasiassa ulkoistetuilla asemilla on ollut usein suuria vaikeuksia saada lääkäreitä ja monet heistä ovat hyvin lyhyen aikaa, osa on kieltätaitamattomia jne.

Pitkäaikaisista potilas-lääkärisuhteista saa yleensä vain haaveilla.

Oma toiminta on hyvin hitaasti, mutta kuitenkin, saatu jaloilleen ja hyvinvointiyhtymän perustamisen jälkeen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatio hyvään alkuun.

Lahden imago on ihan viime vuosina noussut kohisten lääkärikunnan keskuudessa.

Lahden imago on ihan viime vuosina noussut kohisten lääkärikunnan keskuudessa.

Aina yhteisyrityssuunnitelman julkistamiseen saakka uusia lääkäreitä saatiin hyvin ja he myös halusivat sitoutua alueelle. Virat alkoivat olla täynnä (valitettavasti Kärkölää lukuun ottamatta).

Yleislääketieteeseen erikoistuvia lääkäreitä oli ennätysmäärä 30 (noin 70 omasta avosairaanhoidon lääkäristä). Niinpä juuri ennen yhteisyrityksen julkituloa alettiin jo haaveilla, että olisiko kuitenkin mahdollista lähteä ottamaan toimintaa omaksi.

Koronakevään aikana saatiin omassa toiminnassa etävastaanotot nopeasti käyttöön ja niitä on tarkoitus laajentaa edelleen. Sen sijaan ulkoistetuilla asemilla etävastaanotot eivät ole käytössä.

Vuoden vaihteessa tulivat ilmi suunnitelmat yhteisyrityksen perustamisesta. Avosairaanhoidon lisäksi mm. suun terveydenhuolto halutaan yhteisyritykseen.

Suuri osa henkilöstöä kritisoi, mutta se hiljennettiin. Turha rimpuilla, yhteisyritys tulee, haluatte tai ette.

Moni odottaa perjantain lopullista päätöstä ja tekee ratkaisunsa sen jälkeen.

Uusia lääkäreitä on tämän vuoden aikana ollut todella vaikea saada ja muutamia on lähtenyt.

Moni odottaa perjantain lopullista päätöstä ja tekee ratkaisunsa sen jälkeen. Toivomme, ettei tämä ole se kolmas lääkäripako. Jos näin käy, on yhteisyrityksen täysin mahdotonta saada osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä.

Etenkin, kun nuoret lääkärit eivät voi tulla yhteisyritykseen tekemään yleislääketieteen erityispalvelua, koska sen voi tehdä vain suorassa palvelussuhteessa kuntaan.

Yhteisyritystä on perusteltu palvelujen pelastajana, mutta mitään konkretiaa en ole kuullut. Itse en uskaltaisi näin riskialttiiseen ratkaisuun lähteä.

Nyt ulkoistetun toiminnan kotiuttaminen suunnitelmallisesti muutaman vuoden aikana on täysin mahdollista.

Mahdollista on myös moniammatillisten tiimien ja iltavastaanottojen toteuttaminen omana toimintana.

Lääkäri

ESS julkaisee kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu