Lukijalta: Katkaisuhoitoon pääsee Päijät-Hämeessä nopeasti, kuntoutukseen voi olla viive

Avominne-klinikan vastaava ohjaaja, ministeri Ville Skinnari ja lahtelaiset valtuutetut kirjoittivat Etelä-Suomen Sanomissa 30.7.2020 päihdehoidosta.

Kiitämme kirjoittajia tärkeän aiheen esillä pitämisestä maakunnassa, jossa päihteiden käytön ongelmat ovat todellisia ja aiheuttavat runsaasti sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä.

Kirjoitus sisälsi kuitenkin eräitä virheellisiä väittämiä ja käsitteellisiä epäselvyyksiä, jotka on tarpeen oikaista.

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämistyö on ollut keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskehittämistä, ja haluamme osaltamme tuoda sen painopisteitä esiin.

Vastoin kirjoittajien väitettä vieroitus- eli katkaisuhoitoon pääsee Päijät-Hämeessä nopeasti. Alkoholin vieroitushoitoa toteutetaan laitosmuotoisena A-klinikan Pitkämäen yksikössä ja avohoitona muun muassa Lahden pääterveysaseman päihdepäivystyksessä.

Matalan kynnyksen ajanvarauksettomaan päihdepäivystykseen voi hakeutua ilman lähetettä, ja vastaanotto palvelee myös alaikäisiä.

Nykyrahoituksella selviämishoitoasematoimintaa ei kuitenkaan ole mahdollista käynnistää.

Laitosmuotoiseen vieroitukseen pääsee sekä päihdepäivystyksen että terveysasemien tai Akuutti24:n kautta, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Huumeidenkäyttäjien on ongelman ja hoidon erilaisuuden vuoksi käytävä yleensä päihdeyksikössä arvioinnissa ennen laitosvieroitukseen ohjaamista.

Vieroitushoidosta poiketen päihdekuntoutus on sosiaalihuollon toimintaa ja edellyttää aina lakisääteistä sosiaalihuollon päätöstä.

Päätöksen saamiseen voi joissakin valitettavissa tilanteissa kulua jopa viikkoja, mutta usein päätökset on mahdollista tehdä jo vieroitushoidon aikana, jolloin kuntoutus voi alkaa heti vieroituksen jälkeen.

Kuntoutukseen ohjautumisprosessi suunniteltiin sujuvammaksi viime keväänä.

Aina sopivia kuntoutuspaikkoja ei ole vapaana – päihdehoidossa olennaista on asiakkaan kokonaistilanteen ja muun terveydentilan kannalta sopivien hoito- ja kuntoutusmuotojen löytäminen.

Perustason palveluja on pystytty vahvistamaan siirtämällä resursseja erikoissairaanhoidosta terveysasemille.

Terveydenhuollon ammattilaisia ohjaavat myös tutkimusnäyttöön perustuvat, kansalliset Käypä hoito -suositukset, jotka osaltaan määrittelevät sopivia toimintamalleja.

Kirjoittajien mainitsema korvaushoito tarkoittaa asetukseen perustuvaa opioidiriippuvaisten henkilöiden hoitoa korvaushoitolääkkeillä silloin, kun toistuneet vieroittautumisyritykset ovat epäonnistuneet.

Korvaushoitoa ei käytetä eikä tarjota alkoholia, rauhoittavia lääkkeitä tai muita huumeita kuin opioideja käyttävien hoidossa.

Opioidienkin käyttäjille tarjotaan ensisijaisesti vieroittautumista, vaikka he itse haluaisivat korvaushoitoa.

Korvaushoitoa saavien määrä on kasvanut yhtymän alueella. Seudun päihdetilanne huomioiden tätä ei voi pitää huonona asiana.

Kuten kirjoittajat painottivat, selviämishoitoasema on tarpeellinen lisäys Päijät-Hämeen päihdepalvelujärjestelmään. Se tuo apua etenkin hoitoketjun alkupäähän; tapauksiin, joissa ihminen on niin päihtynyt, että hän tarvitsee suojaa välttyäkseen esimerkiksi paleltumasta sammuttuaan.

Kunnat ovat palvelussopimusneuvotteluissa suhtautuneet myönteisesti selviämishoitoaseman noin miljoonan euron suuruiseen rahoitustarpeeseen.

Yhtymän nykyrahoituksella selviämishoitoasematoimintaa ei kuitenkaan ole mahdollista käynnistää.

Yhtymä on kehittänyt päihde- ja mielenterveyspalveluita määrätietoisesti usean vuoden ajan. Haastavasta taloustilanteesta huolimatta perustason palveluja on pystytty vahvistamaan siirtämällä resursseja erikoissairaanhoidosta terveysasemilla tehtävään mielenterveys- ja päihdetyöhön.

Myös palvelujen alueellista kattavuutta on saatu paremmaksi. Huumeiden käyttäjien terveysneuvontaa on lisätty osana etulinjan palvelujen vahvistamista.

Sekä hoito- että palveluketjujen sujuvuudessa on edelleen kehittämisen varaa. Kehittäminen edellyttää yhteistyötä niin päihde- ja mielenterveystyön toimijoiden kuin asiakkaidenkin kanssa.

Päihde- ja mielenterveystyön toimijoita on kutsuttu koolle syyskuussa. Kokemusasiantuntijuuden ja asiakasraatitoiminnan kehittäminen ovat osa palvelukokonaisuuden kehittämistä.

Päihdehoidon ja -kuntoutuksen palveluvalikkoon tarvitaan erilaisia palveluja. Se mikä toimii ja sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Yhtymällä on sopimukset usean eri palvelutuottajan kanssa, eikä eri palveluntuottajien vastakkainasettelulle ole tarvetta. Työsarkaa riittää Päijät-Hämeessä kaikille toimijoille.

Kari Lempinen

Yhtymähallituksen puheenjohtaja

Sari Niinistö

Yhtymän hallituksen varapuheenjohtaja

Marina Erhola

Toimitusjohtaja

Mika Forsberg

Toimialajohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu