Lukijalta: Miksi en kannata sote-yhteisyritystä?

Sonja Falk

Suuren laivan kohdalla tärkeintä on, että laivan suunta on oikea. Vauhti määräytyy sitten olosuhteiden mukaan.

Maanantain kaupunginhallituksessa äänestimme laivan suunnasta, kun asetuimme kielteiselle kannalle Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ja Mehiläisen yhteisyrityksen perustamisen suhteen ja esitimme perusterveydenhuollon palvelujen siirtämistä suunnitellusti ja portaittain yhtymän omaksi toiminnaksi.

On ollut koko ajan tiedossa, että omaksi toiminnaksi siirtäminen kokonaan ja välittömästi ei ole mahdollista, vaan ulkoistuksia edelleen tarvitaan lähitulevaisuudessa.

Yhteisyritystä koskevan päätöksen valmistelussa on kartoitettu perusterveydenhuollon kipukohtia huolellisemmin kuin koskaan aiemmin. Tästä on syytä kiittää. Selvitys on joka tapauksessa vahva pohja tuleville kehitystoimille.

Päätösvalmistelu on kuitenkin ollut liian kapeaa. Oman organisaation potentiaalia ja mahdollisuuksia siirtää ostopalveluita omaksi palvelutuotannoksi ei ole selvitetty. Poliittinen tuki yhteisyritykselle olisi myös ollut viisautta selvittää sen jälkeen, kun päätös sai yhtymähallituksessa vain niukan tuen eriävine mielipiteineen.

Poliittisen tuen varmistamisen sijaan yhteisyritystä on ajettu pakko tehdä näin -perusteluilla vaihtoehdottomuuden hengessä.

Yhteisyritystä on ajettu vaihtoehdottomuuden hengessä.

Onko hylkäävän päätöksen taustalla tunneperäisyyttä, irrationaalista pelkoa, vahvaa yritysvastaista ideologiaa sekä asiaan perehtymisen puutetta, kuten muun muassa ESS artikkeleissa on esitetty?

En kohdallani tunnista näistä yhtäkään.

On hyvä huomata, että ratkaisevat äänet kaupunginhallituksessa tulivat puoluekentän keskeltä. Itse kristillisdemokraattina suhtaudun käytännönläheisesti ja ei-ideologisesti yksityiseen palveluntuotantoon.

Kysymys ja vastaus Kysyimme neljältä hyvinvointiyhtymän ja Mehiläisen yhteisyritystä vastustaneelta Lahden kaupunginhallituksen jäseneltä, miksi he vastustivat hanketta – näin he vastasivat

Sote-palveluissa yksityistä palveluntuottajaa on hyvä käyttää silloin, kun se palvelee asiakkaan hyvinvointia ja palvelukokonaisuutta. Meille KD:ssa on tärkeää vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, tarkoituksenmukaisuutta unohtamatta.

Päijät-Hämeessä usein unohtuu muu maailma, mutta sekin on olemassa.

Myös kriisinkestävyyden kannalta vahva julkinen perusterveydenhuolto on välttämätön.

Valtakunnallisesta sote-uudistuksesta ei ehkä kannattaisi mainita mitään, ellei tahdo perään naurunremakkaa. Niin monta kertaa se on kaatunut.

Aiempien harjoitusten myötä on kartutettu päteviä ratkaisuja, jotka sisältyvät nyt lausunnolla oleviin lakiluonnoksiin. On siis mahdollista, että tämä sote etenee.

Totean tämän oppositiopuolueen varapuheenjohtajana. Parissa yrityksessä olen itsekin ollut vahvasti mukana ministeriryhmämme neuvottelijana, joten problematiikka on varsin tuttu.

Arvioni mukaan valtakunnallinen malli kuitenkin todennäköisesti syntyy, joko nyt lausuntokierroksella olevien sote-lakien pohjalta tai jollakin seuraavista hallituskausista. Ja kun se syntyy, se syntyy niiden linjojen ja ratkaisujen pohjalle, jotka yhdistävät suurinta osaa puoluekenttää.

Yhdistävä tavoite eri sote-uudistusmalleissa on integraation vahvistaminen ja palvelujen tuottavuuden hakeminen integraation kautta. Kansankielellä se tarkoittaa, että potilasta kohdellaan kokonaisena ihmisenä ja hänen palveluketjunsa toteutetaan niin, että hyppääminen luukulta toiselle vähenee ja eri palvelut tukevat toisiaan.

Tämä tavoite oli peruste, miksi aikoinaan äänestin Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perustamisen puolesta. Kyse on perustavanlaatuisesta tavoitteesta.

Integraation tavoitteleminen mainitaan yhteisyritystä koskevissa esittelyissä, mutta tavoitteen toteuttaminen olisi hyvin vaikeaa kahteen eri suuntaan vetävien intressien vuoksi.

Rakenteen on tuettava tavoitetta. Tästä syystä en ole voinut asettua kannattamaan yhteisyrityksen perustamista.

Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja organisointi julkisena palvelutuotantona on kaikkein keskeisin tekijä integraation toteuttamisessa.

Myös kriisinkestävyyden kannalta vahva julkinen perusterveydenhuolto on välttämätön.

Julkisvetoinen perusterveydenhuolto ei tarkoita yritysten ja järjestöjen sulkemista pois, vaikka koordinaatio ja vastuu ovatkin julkisella puolella.

Yksityisen ja järjestöjen tuottamilla palveluilla voidaan harkiten täydentää julkisia esimerkiksi palveluseteleiden ja ostopalvelujen kautta.

Yhtymähallituksella on keskeinen rooli valvoa, että perusterveydenhuolto on esillä yhtymän päätöksenteossa sille kuuluvalla painoarvolla.

Myös hyvinvointikuntayhtymän johtoryhmään on tärkeää saada mukaan vahva perusterveydenhuollon osaaja, jolloin perusterveydenhuollon kehittäminen tulisi osaksi yhtymän päivittäistä strategista pohdintaa.

Perusterveydenhuolto on sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalka.

Kirjoittaja on Lahden kaupunginhallituksen jäsen (kd) ja valtuustoryhmän puheenjohtaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu