Lukijalta: Sote-yhteisyritys tuo tehoa ja tekniikkaa

Markku Koskinen

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä tekee elokuun alussa tärkeän päätöksen.

Yhtymähallitus esittää perusterveydenhuollon osittaista ulkoistamista perustettavalle yhteisyritykselle. Tämä on monin tavoin tärkeä periaatteellinen ja operatiivinen päätös.

Valtakunnallista sote-ratkaisua on tehty parikymmentä vuotta kaikkien puolueiden voimin, mutta tulosta ei ole syntynyt. Kuntien taloudet ovat ajautuneet mahdottomaan tilanteeseen sote-kustannusten kasvaessa tuloja nopeammin.

Toimintojen ulkoistaminen herättää vahvaa keskustelua sekä yksityisellä että julkisella puolella.

Kaikissa organisaatioissa, puolueissa ja yritysten hallinnoissa on aivan liikaa ”uskovaisia” joiden mielestä koskaan ei saa ulkoistaa tai aina pitää ulkoistaa.

Mielestäni toimintojen uudelleen organisoinnissa tai ulkoistamisessa tulee huolellisesti arvioida nykytilanne ja uudelleen organisoinnin uhat ja mahdollisuudet.

Julkinen talous kaipaa kipeästi asiakaslähtöistä tehokkuutta.

On tärkeätä todeta tarve palvelujen kehittämiseen ja samanaikainen tarve kyetä hillitsemään kustannusten nousua.

Hyvinvointikuntayhtymä on tehnyt huolellista valmistelua tältäkin osin maakunnan sote-toteutuksen parantamiseksi.

Kuntatalouden kannalta olisin valmisteluaineistoissa kaivannut vielä tarkempaa taloudellista analyysia, mutta pääosin valmistelu on korkealaatuista.

Hyvinvointikuntayhtymän johtoryhmä ja hallitus ovat tehneet hyvää työtä. Kiitos siitä.

Haluaisin tuoda keskusteluun mukaan kolme keskeistä tekijää, jotka puoltavat yhteisyrityksen pohjalta toteutettavaa mallia.

Keskeisen tärkeää on, että kuntayhtymän johto ei ole jäänyt valittelemaan tilannetta, vaan on luonut ratkaisumallin ja sitoutunut siihen.

Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajan Marina Erholan johdolla johtoryhmä on tehnyt huolellisen valmistelutyön, sitoutunut muutokseen ja huolellisesti keskustellut organisaation edustajien kanssa muutoksesta.

Luotan nykyiseen kuntayhtymän johtoon ja uskon, että he kykenevät viemään tämän kehityshankkeen menestyksellisesti tulevaisuuteen.

Jokaisen organisaation tehokkuuden mittari tulee olla asiakasprosessien sujuvuus. Omakohtaisten kokemusten ja lähipiiriltä kuulemieni kokemusten perusteella uskallan väittää, että yksityisellä puolella on korkeatasoinen kyky järjestää asiakkaan huolenpito tehokkaasti ja täsmällisesti.

Asiakasta ei pallotella hoitajalta, lääkäriltä tai osastolta toiselle. Hukka-aika on minimoitu. Tällaista asiakaslähtöistä tehokkuutta julkinen talous kipeästi kaipaa.

Tärkeä ja kasvava osa terveydenhuoltoa tulee olemaan digitaaliset palvelut. On monenlaisia tilanteita, joissa tarvitaan apua terveydenhuollon ammattilaiselta, mutta asia ei vaadi hoitajan tai lääkärin tapaamista.

Hyvinvointikuntayhtymällä ei ole taloudellista, henkilöstö- tai osaamisresurssia luomaan tarvittavaa järjestelmäratkaisua.

Myöskään valtakunnassa ole kyetty luomaan vahvaa julkista digitaalista hoitojärjestelmää. Aika ja rahat ovat kai menneet puolueiden väliseen sote-kinasteluun.

Yksityisillä terveydenhuollon yrityksillä on jo toimivat tietojärjestelmät, joilla kyetään monenlaiset avuntarpeet hoitamaan tehokkaasti.

Kiireettömän hoidon jonotusaikojen perusteella Kärkölässä tarjottu terveydenhuollon palvelu on heikointa Päijät-Hämeessä.

Kunta on antanut järjestämisvastuun kuntayhtymälle eikä sitä nykylainsäädännöllä voi takaisin ottaa.

Yhtymäkokouksessa Kärkölän äänisosuus on noin kolme prosenttia. Voi vain toivoa, että eri kunnanhallitusten lähettämät kokousedustajat ymmärtävät tehdä hyviä ratkaisuja koko maakunnan parhaaksi.

Kirjoittaja on Kärkölän sitoutumaton pormestari

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu