Pääkirjoitus: Hyvästit risunuotioille, jätteen polttamista on muutenkin vähennettävä

Pientenkin risukasojen hävittäminen polttamalla on nyt Päijät-Hämeessä kiellettyä. Arkistokuva 2000-luvun alusta. Vesa Tapiola

Menneinä aikoina jätehuolto toimi haja-asutusalueilla yhtä yksinkertaisesti kuin junan vessa. Kaikki mikä ei palanut, kipattiin ja haudattiin omiin nurkkiin jälkipolvien riesaksi. Niinpä monen maalaistalon ja kesähuvilan ympäristö on edelleen täynnä metalliromua, lasia ja muovia.

Kaatopaikkoja muistuttavista pihapiireistä ei ole päästy kokonaan eroon, mutta törkykiinteistöjen osuus pienenee kaiken aikaa. Tämän takaa määräys, jonka mukaan kaikilla kiinteistöillä, myös vapaa-ajanasunnoilla on velvollisuus liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen.

Jätteiden kuljettaminen kesämökiltä vakinaisen asuinpaikan jäteastiaan ei ole luvallista. Kiinteistökohtaisen jätteenkuljetuksen vaihtoehtona on lähinaapureiden kanssa muodostettava jätekimppa, joka käyttää yhteistä jäteastiaa.

Lisäksi kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueilla Heinolan ja Sysmän haja-asutusalueella, Orimattilan Artjärvellä ja Kärkölässä on käytössä aluekeräyspisteitä, mutta sellaisen käyttäjäksi voi liittyä vain, jos kiinteistölle tai jäteastialle ei ole tieyhteyttä tai tie ei kestä jäteauton painoa.

Asumisessa syntyvien jätteiden hävittäminen polttamalla niitä esimerkiksi tynnyrissä on jo pitkään ollut kiellettyä. Talojen pihamailla ei Päijät-Hämeessä pitäisi enää näkyä muitakaan roihuja, sillä puutarhajätteen hävittämistä koskeva määräys tiukentui elokuun alussa.

Aiemmin esimerkiksi kuivia risuja ja oksia sai polttaa vähäisiä määriä asemakaava-alueen ulkopuolella. Nyt kuivaa puujätettä, risuja ja oksia saa polttaa esimerkiksi nuotiossa ja grillissä vain siinä tapauksessa, että tarkoituksena ei ole jätteen hävittäminen.

Pihamailla ei pitäisi enää näkyä roihuja.

Lajitellun haravointijätteen voi viedä ilmaiseksi Päijät-Hämeen Jätehuollon jäteasemille. Varsinkaan haja-asutusalueilta risuja ja oksia ei välttämättä kannata lähteä kuljettamaan jäteasemille, vaan niitä voi hakettaa ja hyödyntää kompostissa tai puutarhassa.

Päijät-Häme lukeutuu jätehuollon edelläkävijöihin, sillä PHJ:n vastaanottamasta yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin viime vuonna peräti 98 prosenttia, pääosa tästä polttamalla jätettä energiaksi. Jätemateriaalien uusiokäytössä riittää yhä paljon tekemistä, sillä vuonna 2018 Päijät-Hämeen alueen yhdyskuntajätteestä arviolta 43 prosenttia kierrätettiin.

EU:n jätedirektiivin mukaan yhdyskuntajätteestä pitäisi kierrättää viiden vuoden kuluttua 55 prosenttia. Vuoteen 2035 mennessä kierrätyksen osuus olisi nostettava 65 prosenttiin. Jotta tähän päästäisiin, muovit ja kartonki on eroteltava talteen nykyistä tarkemmin. Biojätteen keräys on ulotettava taajamien pienkiinteistöille. Lajittelun tehostuessa poltettavaa jätettä syntyy selvästi nykyistä vähemmän.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu