Pääkirjoitus: Vesijärvenkatu on yhä tärkeä reitti Lahden keskustassa

Lahdessa pohditaan, pitäisikö Vesijärvenkadun nopeusrajoitus alentaa 30 kilometriin tunnissa. Sami Lettojärvi

Lahti päätti heinäkuun alussa suitsia kaupungin keskusta-alueen ajonopeuksia, mutta painoikin asiassa saman tien jarrua.

Viranhaltijapäätöksen mukaan nopeusrajoituksia alennettiin 40:stä 30 kilometriin tunnissa Mannerheiminkatuun, Hollolankatuun, Lahdenkatuun, Saimaankatuun, Oikokatuun, Harjukatuun, Vesijärvenkatuun ja Loviisankatuun rajautuvalla alueella.

Teknisen ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Francis McCarron (kok.) ilmoitti kuitenkin käyttäneensä viranhaltijapäätökseen otto-oikeuttaan ja tuovansa asian lautakunnan ratkaistavaksi.

Lahden keskustan nopeusrajoituksia lasketaan – muutoksella halutaan kasvattaa turvallisuutta ja vähentää meluhaittoja

Nopeusrajoituksia alentamalla pyritään parantamaan keskustan liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä. Jos rajoitus pudotettaisiin 30 kilometriin tunnissa, pyöräilyä voitaisiin ohjata ajoradoille, mikä auttaisi korjaamaan jalkakäytävien vaaranpaikkoja.

Viranhaltijapäätöksen mukaan muutoksella halutaan myös vähentää "tarpeetonta" keskustan läpi ajamista. Kolmenkympin rajoitus on kaupunkien keskustassa yleismaailmallinen trendi, liikennesuunnittelupäällikkö Tarja Tolvanen-Valkeapää huomauttaa Etelä-Suomen Sanomissa heinäkuussa.

McCarronin mielestä keskustan nopeusrajoitusten alentamisen kaltaisia merkittäviä päätöksiä ei pitäisi tehdä viranhaltijapäätöksinä keskikesän hiljaisuudessa. Sopiikin ihmetellä, miksi kaupunkiympäristön palvelualueen viranhaltijat ja päättäjät ovat olleet tietämättömiä toistensa ajatuksista ja aikeista.

McCarron on pyytänyt viranhaltijoita valmistelemaan lautakunnalle seikkaperäisen esityksen keskustan nopeusrajoituksista. Hänen mukaansa on varmistettava, että Lahden keskusta on jatkossakin saavutettavissa myös yksityisautoilla eikä muutoksilla hidasteta kohtuuttomasti työmatkaliikennettä ja bussivuoroja.

Tarkastelun ytimessä on Vesijärvenkatu, jonka uudistamista on ideoitu jo vuosien ajan. Viranhaltijoiden mielestä Vesijärvenkadun Kirkkokadun ja Lahdenkadun välinen osuus voitaisiin liikennemäärien puolesta muuttaa nelikaistaisesta kaksikaistaiseksi, mutta suunnitelma on herättänyt osin kiivastakin vastustusta.

Pyöräilyä voitaisiin ohjata ajoradoille.

Useimmille keskustan kaduille kolmenkympin nopeusrajoitus sopii hyvin, sillä ajonopeudet pysyvät niillä luontevasti alhaisina. Sen sijaan Vesijärvenkadulla, joka pysyy etelä-pohjoissuunnassa kulkevan liikenteen väylänä vielä pitkään, rajoituksen alentamista kannattaa harkita tarkkaan.

Vuoteen 2030 tähtäävän suunnitelman mukaan keskustan halki kulkevaa liikennettä ohjattaisiin Mannerheiminkadulta Vuoksenkadun kautta Saimaankadulle. Tätä yhteyttä odotellessa Vesijärvenkatua tarvitaan edelleen myös läpiajoon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu