Lukijalta: Valtioiden ei kannata maksaa lainoja takaisin

Antti Roine

Luonnontieteissä ja tekniikan alueella luonnonlait määräävät pelisäännöt, joita emme voi muuttaa paremmaksi. Sen sijaan talous- tieteen alueella yhteiskunnat voivat halutessaan vapaasti määrätä talouselämän toimintaperiaatteet ja niitä koskevat lait siten, että ne tukevat yhteiskuntaa ja kansalaisten hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.

Ikävä kyllä tätä mahdollisuutta ei juuri käytetä hyväksi, koska taloustieteessä talouselämän suuret kuviot ovat hyvin pienen ihmisryhmän hallussa ja heillä ei ole tarvetta tehdä muutoksia.

Taloustieteessä asioista yritetään tehdä mustavalkoisia kuvitteellisilla akseleilla kuten: kapitalismi-kommunismi, keynesiläisyys-monetarismi ja niin edelleen.

Näillä termeillä hyvät ideat teilataan – vaikka viisainta olisi valita paras mahdollinen toimintatapa täysin riippumatta siitä mihin koulukuntaan se kuuluu.

Valtion ja yhteiskunnan taloutta yritetään laittaa kuntoon samojen periaatteiden mukaan kuin yritysten ja yksityishenkilöiden taloutta hoidetaan. Tällöin lainoja yritetään maksaa takaisin säästämällä ja vähentämällä henkilöstöä, sekä nostamalla veroja ja maksuja.

Tässä ei kerta kaikkiaan ole mitään järkeä, koska se johtaa loputtomaan kysynnän laskuun, massatyöttömyyteen ja levottomuuksiin.

Budjetit ovat pikkurahaa pankkeihin verrattuna.

Monessa maassa kuten Japanissa, USA:ssa, Singaporessa, Belgiassa, Ranskassa, Kanadassa ja Itävallassa valtion velka on paljon suurempi kuin Suomessa, eikä sitä ole edes aikomus maksaa takaisin.

Suurin ongelma kuitenkin on, että valtiot lainaavat rahaa yksityisiltä pankeilta, jotka luovat lainarahan tyhjästä. Tällöin valtiot joutuvat yksityisten rahoituslaitosten talutusnuoraan.

Uusi EU:n elpymispaketti 750 miljardia euroa rahoitetaan pääosin saksalaisten ja ranskalaisten pankkien toimesta, ja niille suuri osa rahoista valuu korkoina ja muina kuluina.

Euroopan Keskuspankki kruunaa tämän typeryyden ostamalla näitä vähitellen arvottomiksi muuttuvia velkakirjoja täyteen hintaan yksityisiltä pankeilta – ilman mitään vastikkeita.

Paljon viisaampaa olisi, jos valtiot lainaisivat rahat suoraan EU:n keskuspankilta.

Setelirahoitus on tehokas valtion rahoitusmuoto, jos sitä käytetään hallitusti pitämään yhteiskunnan rattaat liikkeessä. Tosin se voi johtaa ylikysyntään ja hyperinflaa- tioon, jos sitä käytetään liikaa.

Setelirahoituksella taloutta on helppo kiihdyttää, keskuspankin koron nostolla ylikuumenemista voidaan tarvittaessa jarruttaa.

Nykyinen talousjärjestelmä johtaa siihen, että omaisuus keskittyy muutaman harvan ihmisen haltuun, eivätkä he kerta kaikkiaan ehdi kuluttaa riittävästi, jotta synnyttäisivät kysyntää, kulutusta ja työpaikkoja.

Haluttaessa tilannetta voidaan helposti korjata setelirahoituksen luomien työpaikkojen, helikopterirahan ja kansalaispalkan muodossa, joita ei ole syytä jakaa vastikkeetta.

Tällä hetkellä yli 99 prosenttia maailmassa olevasta rahasta ja omaisuudesta on yksityisten pankkien luomaa lainaa, osakkeita, kiinteistöjä ja johdannaisia.

Valtioiden budjetit ovat pikkurahaa näihin verrattuna. Uudet kryptovaluutat nakertavat edelleen yhteiskunnan uskottavuutta, ja niiden louhinnassa kuluu saastuttavaa sähköä enemmän mitä koko Suomi tarvitsee.

Tilanne on absurdi, jos sadan euron pankkiryöstäjä tai rahanväärentäjä on suuri roisto, mutta hän, joka luo tyhjästä sata miljoonaa euroa pankissa tai kryptovaluutalla on suuri sankari.

Uuden rahan luominen tulee olla vain yhteiskunnan ja keskuspankkien yksinoikeus, koska rahan avulla yhteiskuntaa ohjataan.

Jos mitään ei tehdä, niin kuljemme kohti diktatuuria. Demokraattisen valtion ylin päätäntävalta siirtyy vähitellen eduskunnalta yksityisille rahoittajille.

Taloudelliset ja poliittiset järjestelmät tulee kehittää ihmistä varten, eikä ihmistä järjestelmiä varten.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Liian tiivis istuminen on puhuttanut FC Lahden kotipeleissä – "On vaikeaa lähteä ihmisiä siirtelemään", sanoo toimitusjohtaja
  2. Villähteellä kahden auton kylkikolari
  3. Suora lähetys: Katso MiPK-Reipas-ottelu tästä tänään
  4. Rulla-ampumahiihdon SM-kultaa napanneella Mari Ederillä riittää yhä työsarkaa ampumapaikalla – "Ainoa mysteeri on enää se, miten saan virheet mahdollisimman nopeasti korjattua" 
  5. Lahden Ratsastajien Iina Kauhanen voittoon Ypäjällä
  6. Helvetinjärven kansallispuisto hurmaa jylhillä kalliomaisemillaan – "Toivon, että suomalaiset ovat ymmärtäneet, että meillä on todella hienot maisemat eikä meidän tarvitse aina lähteä Kanarialle"
  7. "Jos olisi odotettu valmista, ei täällä olisi mitään" – Virolainen Maigi Korhonen muutti maalle Suomeen ja löysi kyläyhteisön, jolle teki talkootöitä öisinkin
  8. Nuoret miehet ajoivat kilpaa Lahdessa, toisella yli satasen nopeus taajama-alueella
  9. Seppälä ja Eder voittivat rulla-ampumahiihdon yhteislähtömestaruudet – ohilaukauksia kertyi Hollolan helteessä kosolti
  10. Rakennuskannan rekisteritiedoissa puutteita – Lahdessa tähän mennessä oikein joka neljännen kerrostalon tiedot, Hartolassa rekisteristä puuttui jopa puolet rakennuksista
  11. Turun lentoasemalla koronatestattiin koko lentokoneellinen Pohjois-Makedoniasta saapuneita matkustajia
  12. Beirutin räjähdys jätti jälkeensä kymmeniä metrejä syvän kraatterin – Libanonissa ensimmäinen ministeriero tiistaisen räjähdyksen jälkeen
  13. Keskustan puheenjohtajaehdokkaat osallistuivat Kärkölässä vuosikokoukseen, jossa kuultiin yleisön vahvoja mielipiteitä: "Toivon, että uusi puheenjohtaja nostaa puolueen suosta, johon se on joutunut"
  14. Sibeliustalon Finlandia-klubi pyrkii avaamaan ovensa syyskuussa – yritystapahtumien ja kokousten varaustilanne normalisoitumassa
  15. Rattijuoppo ajoi ulos Hartolassa – kuljettaja ja matkustajat sairaalaan

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.