Pääkirjoitus: Aluekehitystuet ovat pahasti vinksallaan eikä tuore EU-sopimus lupaa hyvää Päijät-Hämeelle

Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Laura Leppänen on pitänyt aluekehitystukien nykyistä jakoa kestämättömänä. Katja Luoma

Euroopan unionin johtajien alkuviikosta hyväksymässä elvytyspaketissa on päijäthämäläisittäin kitkerä sivujuonne.

750 miljardin euron suuruinen kokonaisuus on toki Euroopan, Suomen ja Päijät-Hämeenkin edun mukainen, sillä ilman sopimusta ja siihen sisältyvää lupausta tukea pahoin velkaantunutta Italiaa, maaosamme olisi vaarassa syöksyä taloudelliseen kaaokseen.

Uuden sopimuksen lasketaan kasvattavan Suomen vuosittaista nettomaksua EU:lle noin 100 miljoonalla eurolla. Myönteisenä asiana on mainittu, että Suomi on saamassa niin sanottua kirjekuorirahaa 500 miljoonaa euroa, johon sisältyy 400 miljoonaa on maataloustukia ja 100 miljoonaa lisärahaa Itä- ja Pohjois-Suomen harvaanasutuille alueille.

Lisätukea saaviin alueisiin kuuluvat Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnat. Kyseisillä alueilla elvytyspaketti on otettu riemuiten vastaan.

Oulussa ilmestyvä Kaleva ennakoi (22.7.), että perusrahoitus pohjoisen harvaanasutuilla alueilla nousee 30 eurosta noin 45 euroon asukasta kohti.

Kainuun Sanomat puolestaan kertoo (22.7.), että rahoitus on tuomassa jopa 10,5 miljoonan euron lisäpotin Kainuun EU-rahoitukseen seuraavalle budjettikaudelle.

I kävä tieto maan muille alueille .

Ylimääräinen aluekehitysraha on ikävä tieto maan muille alueille, kuten Turun Sanomat toteaa pääkirjoituksessaan (23.7.). Rahan myötä esimerkiksi Varsinais-Suomen osuus aluetukien kokonaisuudesta kutistunee entisestään, lehti ennakoi.

Elvytyspakettiin leivottu Itä- ja Pohjois-Suomen lisärahoitus uhkaa betonoida aluekehitystukien rakenteellisen epäoikeudenmukaisuuden, johon Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat ovat jo pitkään vaatineet muutosta.

Euroopan unionin rakennerahastoista tuetaan yli viisi kertaa suuremmalla summalla itä- ja pohjoissuomalaista työtöntä kuin länsi- ja eteläsuomalaista työtöntä, kertoi Uutissuomalaisen vuosi sitten tekemä selvitys.

Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Laura Leppänen on huomauttanut, että nykyinen itään ja pohjoiseen painottuva rahanjako jättää Kymenlaaksosta Päijät-Hämeen kautta Satakuntaan ulottuvan niin sanotun ruostevyöhykkeen käytännössä vaille tukea.

Aluekehitystuet olisi jaettava asukaslukujen mukaisessa suhteessa alueiden bruttokansantuotteen ja työttömyysasteen perusteella. Kesäkuun työttömyyslukujen perusteella Häme, johon kuuluu Päijät-Hämeen lisäksi myös Kanta-Häme, on esimerkiksi Etelä-Savoa, Pohjois-Savoa ja Kainuuta vaikeammassa tilanteessa. Itä- ja Pohjois-Suomen automaattinen suosiminen on kelvotonta aluepolitiikkaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu