Vili Uuskallion Esalainen: Öykkärit pilasivat homman Kiikunlähteellä

Vili Uuskallio

Vili Uuskallio

Koronakevät sai ihmiset lähtemään joukolla luontoon. Suuren joukon mukana koloistaan kömpivät myös mätämunat, joiden edesottamuksista on kuultu ikäviä uutisia pitkin kevättä ja kesää.

Metsähallitus kertoi keväällä, että kevään aikana luontokohteissa tuli esiin ikäviä lieveilmiöitä. Esimerkiksi Repoveden kansallispuistosta jouduttiin keräämään viikonlopun jäljiltä säkeittäin roskaa.

”Harmi kyllä, eräät meistä käyttäytyvät tavalla, joka on omiaan lisäämään stressiä, nostamaan verenpainetta ja aiheuttamaan pahaa mieltä kaikille muille luonnonrauhaa hakeville”, kansallispuiston Facebook-sivulla kerrottiin toukokuun alussa.

Hollolassa retkeilijöiden aiheuttamat ongelmat kulminoituivat Kiikunlähteellä, jossa osa kävijöistä ei noudattanut annettuja ohjeita ja hyviä tapoja. Pihoihin ja laitureille tuppautui kutsumattomia vieraita, aluetta roskattiin ja sitä käytettiin jopa käymälänä. Ihmiset eivät pysyneet lähteen suojaksi rakennetulla aidatulla katselutasanteella, vaan loikkivat kaiteen yli rantaan. Lähteessä on myös uitettu koiria. Tämä kaikki uhkaa samentaa lähdettä, josta useat taloudet ottavat juomavetensä.

Haittojen vuoksi Kiikunlähteelle johtavan yksityistien liikennettä jouduttiin rajoittamaan. Alueelle pääsee edelleen kävellen tai pyörällä, mutta kävijöitä muistutetaan siitä, että luonnon on annettava levätä.

Kiikunlähde tuli suuren yleisön tietoisuuteen Järven tarina -elokuvan myötä vuonna 2016. Elokuvan tekijät vetosivat jo tuolloin, että luvattomat sukeltajat ja kalastajat jättäisivät lähteen rauhaan.

Noin 400 metrin pituinen Kiikunlähde on Suomen suurin lähdeallas. Lähteestä purkautuu vuorokaudessa noin 7 000 kuutiota vettä, joka virtaa Kiikunojaa pitkin Vesijärveen.

Sopivissa olosuhteissa kirkasvetinen turkoosinsävyinen Kiikunlähde saa taianomaisen hehkun, jonka monet kävijät haluavat jakaa sosiaalisen median kanaviinsa.

Instagram-kuvapalvelussa #kiikunlähde-tunnisteella löytyy yli 7 000 julkaisua. Useissa kuvissa ja varsinkin suosituimmissa otoksissa pääosassa on lähteen sijasta ihminen. Lähdekaivo on siis toiminut taustana poseerauksille.

Osa kuvattavista on malttanut pysyä aidatulla tasanteella, osa ei. Kielletyllä alueella on käyty senkin jälkeen, kun liikennettä alueelle oli rajoitettu ja kävijöiden aiheuttamista ongelmista kerrottu useissa tiedotusvälineissä.

"Saiks sinne ny mennä alas asti", erään postauksen kommenteissa kysyttiin.

"Ei saanu, mut olin rebel", kuului vastaus.

Julkaisuista jää vaikutelma, että lähteen kauneus sen luontoarvoista puhumattakaan on ollut osalle kävijöistä vain sivuseikka ja pelkästään väline oman egon pönkittämiseen.

On tietysti positiivista, että ihmiset ylipäätään lähtevät luontokohteisiin, mutta kävijöiden itsekkyyden seurauksena homma voi mennä kokonaan pilalle kuten Kiikunlähteen tapaus osoittaa.

Kyseessä on valtakunnallisesti kiinnostava matkailukohde. Kiitos öykkäreiden, Visit Lahti -sivustolla esitetään nyt toivomus, että Kiikunlähteellä ei toistaiseksi vierailtaisi lainkaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu