Pääkirjoitus: Suomi sai kompromissinsa

Pääministeri Sanna Marin oli tyytyväinen EU-huippukokouksen saavuuttamaan neuvottelutulokseen. Heta Hassinen

Euroopan unioni pääsi tiistaina sopimukseen laajasta elvytyspaketista koronapandemian runtelemalle taloudelle sekä EU:n seitsemän vuoden budjetista. Suomen kannalta tulos oli kohtuullinen kompromissi ja pääministeri Sanna Marin (sd.) vakuutti tyytyväisyyttään siihen neuvotteluiden päätyttyä.

Osin Suomen asettamat tavoitteet neuvotteluille onnistuivat, osin eivät. Kompromissihakuisuus on toki hyvästä, mutta näyttää siltä, että ärhäkämpi linja nuukan nelikon – Hollannin, Ruotsin, Itävallan ja Tanskan – ohessa viidentenä, olisi voinut tuoda Suomelle hieman paremman lopputuloksen.

Nuuka nelikko nimittäin onnistui hankkimaan itselleen jäsenmaksualennuksia, joista Suomi jäi paitsi, vaikka oli suurissa kysymyksissä nelikon kanssa samaa mieltä.

Suomen ja nelikon tavoitteina oli hätärahoituspaketin koon supistaminen ehdotetusta 750 miljardista eurosta ja paketin painottamisesta avustusten sijasta lainoihin. Paketin koko pysyi ennallaan, mutta avustusten osuus supistui esitetystä 500 miljardista eurosta vain 390 miljardiin euroon.

Elvytysrahoituksesta tinkimisen sijasta tingittiin EU-budjetin ympäristö-, investointi-, tutkimus- ja terveysrahoituksesta, mikä ei ollut Suomen tavoitteiden mukaista.

Suomi pysyy EU:n nettomaksajana, ja Suomen maksupotti kasvaa kaikkiaan 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomi sai kirjauksen vastuiden rajoista läpi.

Koronaelvytyspaketista Suomi on saamassa 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–23, mutta maksaa siitä takaisin 6,6 miljardia euroa vuosina 2021–58. Suomen saama osuus laski alkuperäisestä ehdotuksesta 0,7 miljardia euroa, mutta toisaalta Suomen maksuosuus putosi 1,9 miljardia.

Tärkeänä Suomessa pidetään sovittua rajausta sitä, että maksuosuus ei tule tästä nousemaan, vaikka joku EU:n jäsenmaista jättäisi elvytyspaketista ottamansa lainat maksamatta.

Seitsemän vuoden budjetista Suomi on saamassa 11,7 miljardia euroa ja maksamassa 16,7 miljardia.

EU:n huippukokous asetti EU-rahan käyttöön myös ehtoja. Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen sidottiin nyt ensimmäistä kertaa EU-rahan käyttöön ja budjettiin. Kriisirahoitussopimus tukee myös EU:n ilmastotavoitteita.

Elvytyspaketin tarve varmasti tunnustetaan laajasti, mutta EU:n velkaantuminen ja tukirahojen kohdistaminen eivät ole ongelmattomia. Elvytysrahojen on ohjauduttava nimenomaan koronakriisin aiheuttamien menetysten paikkaamiseen, ei löysän taloudenpidon ylläpitämiseen.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut