Lukijalta: Miten henkilöstön innokkuus ja motivaatio saadaan pidettyä yhteisyrityksessä nykyisellä korkealla tasolla?

Paavo Nykänen

Olen eräissä kirjoituksissani esittänyt, että johtamiskäytäntöjen muutos osallistavampaan suuntaan parantaa tuottavuutta. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että ilahduin suuresti, kun luin Etelä-Suomen Sanomista 6.9.2019, että Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on saanut työntekijöiltä kaikkiaan 1 500 kehittämisideaa, jotka yhtymässä on luettu, joista on tehty arviot ja jotka on pantu jatkovalmisteluun.

Yhtymässä on siis tehty johtamisen muutos osallistavampaan suuntaan. Toimitusjohtaja Marina Erhola kertoo, että ”ehdotuksista pystyy lukemaan sen vakavuuden ja vilpittömyyden, jolla henkilöstö haluaa osallistua asioiden ratkaisemiseen". Kyllä henkilöstössä on potentiaalia.

Toimitusjohtaja ilmoittaa (ESS 13.11.2019), että tuottavuusloikalla tavoitellaan kustannusten vähentämistä kymmenillä miljoonilla euroilla ja että toimitusjohtaja uskoo näihin säästöihin. Tällaiset säästöt lieventäisivät jo huomattavasti jäsenkuntien kipuilua maksuosuuksiensa maksamisessa.

On luonnollista, että säästöjä saadaan aikaan ajan kuluessa sitä mukaa, kuin kehitystyötä ehditään tehdä, joten toimitusjohtajan arvioimat säästöt osoittavat säästömahdollisuuksia eli säästöpotentiaalia. Kuitenkin jo tässä vaiheessa on uutisoitu säästöistä (mm. ESS:n pääkirjoitus 2.4.2020 ja kirjoitus 2.6.2020), jotka ovat auttaneet huomattavasti jäsenkuntia.

Parhaillaan on valmistelussa esitys, jossa perusterveydenhoito annettaisiin yhteisyrityksen järjestettäväksi. Näin ollen on aihetta tarkastella, miten edellä esitetty osallistava johtaminen toimisi tällaisessa yhteisyrityksessä.

Kun toimitusjohtaja uskoo saavansa osallistavan johtamisen avulla hyviä tuloksia ja siitä on jo näyttöä, on tietysti odotettavissa, että osallistava tyyli tulee valituksi myös yhteisyrityksessä. Valinnan kuitenkin tekee enemmistöosuudellaan (51%) suuri terveysalan yritys. Lisäksi on huomattava, että päätös tällaisesta asiasta tehdään useasti asenneperusteisesti.

Jos ja kun apua tarvitaan, sitä hankitaan tahoilta, joilla ei ole työn onnistumisen kannalta haitallisia sidonnaisuuksia.

Suurempia vaikeuksia tuottanee se, miten henkilöstön innokkuus ja motivaatio saadaan pidettyä yhteisyrityksessä nykyisellä korkealla tasolla. Osallistava johtaminenhan perustuu nimenomaan henkilöstön ideoihin ja osallistumiseen.

Henkilökunta esitti 1 500 kehittämisideaa olettaen, että organisaatio pysyy nykyisenä. Kun on tullut esille yhteisyrityksen perustaminen, henkilöstö on reagoinut siihen mediatietojen mukaan kielteisesti. Näin ollen motivaation säilyttäminen nykyisellä tasolla vaatinee yhteisyrityksessä toimenpiteitä, joiden onnistuminen on enemmän tai vähemmän epävarmaa.

Olen kirjoituksessani (ESS 4.3.2020) esittänyt, että kehittämistyössä saatavat säästöt saadaan varmuudella siirtymään jäsenkuntien hyväksi vain, kun yhtymä enemmistöosakkaana voi siitä päättää. Näin ollen ei ole kannatettavaa eikä lain mukaista antaa yhteisyrityksen yksityiselle osakkaalle omistuksen enemmistöä ja siten päätäntävaltaa.

Kun osallistavan johtamisen soveltaminen ja henkilöstön motivaatiotason säilyttäminen nykyisellä korkealla tasolla on yhteisyrityksessä epävarmempaa, puhuvat nämä näkökohdat omalta osaltaan myös yhteisyrityksen perustamista vastaan.

Jo saavutetut erinomaiset tulokset on saatu aikaan nykyisellä organisaatiolla. Tästä on hyvä jatkaa aivan saman organisaation, samojen johtamismenetelmien ja saman henkilökunnan avulla. Ketkä sen työn osaavat tehdä paremmin kuin ne, jotka ovat tehneet sitä vuosikausia ja tekevät edelleen ja jotka ovat jo osoittaneet osaamisensa ja innokkuutensa.

Tällaisen henkilökunnan avulla ja säilyttäen päätäntävalta omissa käsissä yhtymän johdolla on erinomaiset onnistumisen edellytykset. Jos ja kun apua vielä tarvitaan, sitä hankitaan tahoilta, joilla ei ole työn onnistumisen kannalta haitallisia sidonnaisuuksia.

Mikä tärkeintä, kaikki kehittämistyössä saadut säästöt alentavat jäsenkuntien maksuosuuksia. Näistä säästöistä ei makseta veroja, eikä yhtymän tarvitse maksaa uuden hallintoportaan eli yhteisyrityksen perustamis- ja hallintokuluja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Uusi biojätteen keräilykokeilu käynnistyy Lahdessa – lakimuutosta ennakoiva konsepti saattaa laajentua koskemaan koko maakuntaa
  2. Uudenmaankadulla Lahdessa alkaa viikkoja kestävä päällystysurakka - näin se etenee
  3. Kansallispuvut saivat kyytiä Lahden Uudenkylän juoksutapahtumassa – "Eihän tässäkään ole järjen hiventäkään, mutta hauskaa on"
  4. Lähijunat siirtyvät talviaikatauluihin, vaikuttaa myös Z- ja G-juniin
  5. Lahtelainen Eeva Silvennoinen, 92, valtuutti lapset hoitamaan asiansa, kun tytär ehdotti sitä – "Ei se tuntunut yhtään loukkaavalta"
  6. Pääkirjoitus: Hennan toivo Nurmijärvi-ilmiössä?
  7. Kuntouttava työtoiminta lisää itseluottamusta ja auttaa arjen hallinnassa
  8. Välineinä hoitavat kädet ja pienen pienet neulat – akupunktiohoitaja Taru Oravalan matka kiinalaisen lääketieteen pariin kesti kauan ja meni mutkien kautta
  9. Henkilöauto tuhoutui tulipalossa
  10. FC Lahti sai kunnolla maalihanat auki Ilvestä vastaan, Assehnoun kuritti vastustajaa kahdella maalilla – "Yleensä kova työ palkitaan"
  11. Teollisuuden uudet tilaukset kesäkuussa lähes 12 prosenttia viime vuotta jäljessä
  12. Kuntouttavan työtoiminnan tarve on Päijät-Hämeessä edelleen moninkertainen asiakaspaikkoihin verrattuna – jonotusajat jopa kuukausia
  13. Yön uutiskooste: Metsästyskausi alkaa tänään sepelkyyhkyillä ja peltohanhilla
  14. "Jos olisi odotettu valmista, ei täällä olisi mitään" – Virolainen Maigi Korhonen muutti maalle Suomeen ja löysi kyläyhteisön, jolle teki talkootöitä öisinkin
  15. Koulu alkaa Lahdessa uuden normaalin mukaisesti – ulkomaanmatkan jälkeisestä karanteenista odotetaan vielä virallista ohjetta

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.