Lukijalta: Yrittäjän on liian vaikeaa aloittaa pienesti

Esko Passila

Yrityksen perustamisen helpottaminen on ollut usean hallituksen tavoitteena. Perimmäinen ajatus lienee ollut työllisyyden parantaminen. Nyt yrityksen perustaminen juridisesti yhtiömuodosta riippumatta on hyvin helppoa. Tästä huolimatta työllisyys ei ole merkittävästi parantunut.

Työllistämisen esteitä ei ole edes yritetty poistaa, vaan on menty siitä, mistä aita on matalin. Viimeistään pandemia on osoittanut, että jokaisella toimialalla on omat yksilölliset tarpeensa ja ongelmansa.

Kiertelin reilut 30 vuotta eri puolilla maailmaa myymässä suomalaisia puulevytuotteita. Oikeastaan kaikkialla törmäsin asiakkaisiin, jotka aloittelivat tai olivat aloittaneet toimintansa autotalleissa tai vastaavissa tiloissa. Tunnetuin autotallista aloittanut yritys on Apple.

Suomessakin saattoi aloittaa toimintansa autotallista tai navetasta vielä 1960-luvulla, vaan ei enää. Sääntö-Suomen kehitys alkoi ja jatkuu edelleen. Jos yrität nyt aloittaa tuotannollista toimintaa autotallissasi, hetkessä on ovella poliisi, palotarkastaja, työsuojelutarkastaja, rakennustarkastaja, väestösuojelutarkastaja, ely-keskus ja niin edelleen kertomassa, että ei käy.

Lukijalta Yhteisyrityksestä syntyvien haittojen torjumiseen eivät riitä hyvätkään digitaaliset palvelut

Kun Viro aikoinaan itsenäistyi, ensimmäinen invaasio olivat tanskalaiset huonekaluvalmistajat. He ottivat halvalla haltuunsa kolhoosien navettoja. Niihin oli helppo valaa uudet lattiat ja siirtää vanhat EU-määräysten vastaiset tuotantokoneet niihin ja aloittaa edullisella työvoimalla huonekalujen valmistus.

Navetoissa ei toki ollut sosiaalitiloja, vessoja, suihkuja ja ruokailutiloja. Monessa oli ulkohuussi. Oli myös vanhoja neuvostoaikaisia tehtaita, jotka eivät paljon poikenneet navetoista muutoin kuin, että niissä oli useampia kerroksia. Näissä tuotannot käynnistettiin.

Kun Suomessa aloittaa tuotannollisen toiminnan nykyisin, niin ensimmäisenä vastassa ovat asemakaavamääräykset. Vaikka rakennus olisi asemakaavan mukaisesti teollisuuskäyttöön tarkoitettu, se ei välttämättä riitä. Pitää vielä olla oikea teollisuusala, jotta voi aloittaa toiminnan. Hyvä esimerkki ovat nyt käynnissä olevat erimielisyydet Jalkarannassa.

Nyt kannattaa miettiä, jaetaanko kustannukset rahoituslaitosten kanssa sallimalla yrittäjille henkilökohtainen konkurssi.

Kun rakensin tehdasta Kotkaan noin 20 työntekijälle, työsuojelu määräsi rakennettavaksi 13 vessaa. Yritystoiminnan arvaamattomia taustamuuttujia ovat viranhaltijat, joiden toimintaa ei juuri kukaan valvo. Valituksia voi tehdä, mutta aloittavan yrityksen aika ei niihin riitä.

Kun aloittaa pienestä, ei putoa korkealta, mutta saattaa yltää hyvinkin korkealle. Tällaisia yrityksiä on Lahdessakin.

Vuosituhannen alussa parissakin tutkimuksessa alleviivattiin, että Suomessa on yritystoimintaa sääteleviä lainvoimaisia pykäliä yli 7 500. Tämäkään ei riitä, vaan monet määräykset eri laeissa ovat keskenään ristiriidassa, eli jos noudatat toista, rikot toista. Lisäksi viranhaltijoilla on melko laajat tulkintamahdollisuudet. Suurimmat erot löytyvät rikoslain ja kauppakaaren väliltä, jossa rikoslaki on aina määräävä.

Kirsikkana kakun päällä on yrittäjän ristiinnaulitseminen. Se alkaa siitä, että rahoittajat vaativat poikkeuksetta henkilökohtaista omaisuutta lainojen vakuudeksi. Nämä vakuudet ovat kuitenkin vain puolet vakuuden oikeasta arvosta.

Suomessakin saattoi aloittaa toimintansa autotallista tai navetasta vielä 1960-luvulla, vaan ei enää.

Tätä taustaa vasten kannattaa koti myydä ja muuttaa vuokralle. Tällöin saa vakuudesta täyden hinnan, eikä asunto lähde alta. Yrittäjän ristiinnaulitseminen päättyy siihen, että yrittäjälle ei sallita henkilökohtaista konkurssia. Tämäkin on hölmöläisten peiton jatkamista.

Kun yrittäjä joutuu konkurssin jälkeen tilanteeseen, jossa ei saa töitä, eikä edes kannata mennä töihin, kuka perustuslain mukaan elättää? Yhteiskunta maksaa kalliisti näistä päätöksistä toimeentulotukien, asumistukien ja muiden muodossa.

Tähän mennessä hallitukset eivät ole uskaltaneet näitä kustannuksia laskea, vaikka varmasti tiedot löytyvät monistakin eri lähteistä.

Julkinen sektori on parhaillaan pandemian kourissa ja huonossa hapessa. Nyt kannattaa tarkoin miettiä, jaetaanko tulevien konkurssien kustannukset rahoituslaitosten kanssa sallimalla yrittäjille henkilökohtainen konkurssi. Vaihtoehtona on, että kaikki menee jälleen veronmaksajien piikkiin. Verojen korotukset ovat jo muutenkin eläkeläisten ja pienituloisten uhkana.

Kirjoittaja on tietokirjailija.

Lukijalta Vammaisyrittäjyys on tärkeä osallisuuden muoto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.