Lukijalta: Yhteisyrityksestä syntyvien haittojen torjumiseen eivät riitä hyvätkään digitaaliset palvelut

Pentti Lampi

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä päätetään elokuun alussa, siirretäänkö perusterveydenhuollon palvelutoiminta kilpailutuksen voittaneen yksityisen yrityksen kanssa yhteisyritykseen. Tässä vaiheessa, ennen lopullista päätöksentekovaihetta, on tärkeää nostaa esiin järjestelyyn liittyviä huolenaiheita.

Riittävän monipuolinen tarkastelu tulee voida käydä ilman leimaa muutosvastarinnasta, kehityksen jarruttamisesta tai yksityisen yritystoiminnan vastustamisesta. Kohteena ovat aivan keskeiset kuntalaisten palvelut, joihin pitää olla mahdollisuus vaikuttaa.

Perustellusti voi käytettävissä olevasta esittelyaineistosta huolimatta esittää epäilyn, että hyvinvointiyhtymän tosiasialliset mahdollisuudet perusterveydenhuollon palvelutuotannon ohjaamiseen järjestämisvastuusta huolimatta ovat epävarmat johtuen vähemmistöosakkuudesta yhteisyrityksessä.

Ymmärrettävää on, että yhteisyrityskin pyrkii hyvään taloudelliseen tulokseen ja tuottamaan voittoa osakkailleen. Tällöin perusterveydenhuolto ja muut järjestelyyn liittyvät peruspalvelut altistuvat markkinaehtoisille toiminnan painotuksille yrityksen tavoitellessa tulosta.

Se vaikuttaa pahimmillaan tärkeiden peruspalvelujen laatuun, saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Syntyvien haittojen torjumiseen eivät riitä hyvätkään digitaaliset palvelut.

Hyvinvointiyhtymän Teemu Mäkelä odottaa jo innolla, että pääsee käyttämään sote-yhteisyrityksen digiklinikkaa – tältä klinikka näyttää älypuhelimen näytöllä

Jatkuvana kehittämisen kohteena ovat olleet vuosien ajan hyvällä menestyksellä yhtymän eri toimialojen yhteistyö ja toiminnan yhteensovittaminen. Liioittelematta voi nyt esittää huolen siitä, että yhteisyrityksen ja hyvinvointiyhtymän muiden toimialojen, erityisesti erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen, välille uhkaa syntyä tosiasiallisesti rajapinta, joka vaikeuttaa sujuvien hoitoketjujen toteutumista ja yhteistoiminnan kehittämistä ja heikentää pahimmillaan integraatiota.

Päijät-Hämeen kunnat ovat pääosin antaneet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja tuottamisen hyvinvointiyhtymän vastuulle. Siten on totuttu yhtymämallin edellyttämään hallintoon ja päätöksentekoon. Yhteisyrityksen myötä hyvinvointiyhtymän jäsenkuntien vaikutusmahdollisuudet kuntalaisille tärkeiden peruspalvelujen osalta etääntyvät ja heikkenevät järjestelyssä edelleen.

Yhteisyritykseen liittyvät mahdolliset juridiset ongelmat askarruttavat monia ja niihin tulisi saada luotettavat vastaukset. Mahdollinen yhteisyrityshän ei tulisi toimimaan pelkästään tällä hetkellä voimassa olevien säädösten puitteissa, vaan myös valmisteilla olevassa uudistuvassa sote-ympäristössä.

Lähtökohtana on, että yhteisyrityksen tulee kaikissa tilanteissa täyttää myös valmisteilla olevaan sote-uudistukseen liittyvän järjestämislakiehdotuksen ja muiden säädösten vaatimukset.

Perusterveydenhuolto ja siihen liittyvät sosiaalipalvelut tulee säilyttää julkisen toimijan vahvassa ohjauksessa.

Perusterveydenhuollon toimialan siirtyminen yhteisyritykseen on ilmeisessä ristiriidassa järjestämislakiehdotuksen kanssa, joka lähtee siitä, että kullakin toimialalla (tehtäväalueella), siis myös perusterveydenhuollossa, on oltava riittävästi hyvinvointiyhtymän omaa palvelutoimintaa, omaa henkilöstöä ja osaamista, jotta vastuut kyetään tosiasiallisesti kaikissa tilanteissa hoitamaan eri toiminnoissa ja toimipisteissä paitsi koko maakunnan tasolla, mutta myös maakunnan eri osissa.

Nämä sote-maakuntalakiluonnoksesta, järjestämislakiluonnoksesta ja säädöskohtaisista perusteluista selkeästi luettavissa olevien vaatimusten täyttyminen tulisi varmistaa ennen päätöksentekoa, jotta huolet juridisista ristiriidoista hälvenevät.

Pohdittava asia on myös yhteisyrityksen valmistelun ja perustamisen aikataulu. Sote-uudistuksen toteutuminen on parhaimmillaan parin vuoden päässä, joten toiminnallisesti ja taloudellisesti epävarmoja ja riskialttiita järjestelyjä olisi tässä vaiheessa viisasta välttää.

Huolenaiheita on paljon ja yllä esitetyn pohjalta onkin perusteltua päätyä siihen, että perusterveydenhuolto ja siihen liittyvät sosiaalipalvelut tulee säilyttää julkisen toimijan vahvassa ohjauksessa. Se toteutuu parhaiten siten, että julkinen toimija vastaa sekä palvelujen järjestämisestä että niiden tuottamisesta.

Näin voidaan taata yhdenvertaiset palvelut koko toimialueella kaikille väestö- ja ikäryhmille, myös heille, joiden toimintakyky on eri syistä huono ja joiden tarvitsemat palvelut sopivat huonosti taloudellista tulosta tavoittelevaan toimintaan.

Kirjoittaja on lääkintöneuvos, LT, yleislääketieteen ja ympäristöterveydenhuollon erikoislääkäri Hollolasta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut