Pääkirjoitus: Ajamisen verotus saa kannatusta – hankintaveroa haluttaisiin alentaa

Lähes puolet suomalaisista alentaisi autojen hankintaveroa. Pirjo Kamppila

Lähes puolet suomalaisista haluaisi siirtää autoilun verotusta auton hankintahinnasta ajamisen eli auton käytön suuntaan. Asia käy ilmi Uutissuomalaisen teettämästä gallup-kyselystä. Kyselyyn vastasi noin tuhat 18 vuotta täyttänyttä mannersuomalaista.

Kyselyyn vastanneista kolmannes taas olisi sitä mieltä, ettei tällaista muutosta tarvita, loput eivät osanneet ottaa kysymykseen kantaa.

Suhtautumista autoilun verottamiseen selittää varmasti osaltaan käyttötarve ja mahdollisuudet käyttää julkista liikennettä. Asuinalueilla, joissa on toimivat bussiyhteydet, voi pärjätä myös ilman omaa autoa tai vähentää ajamista tuntuvasti. Tällöin autoveron painottaminen ajamiseen auton hankinnan sijasta voi olla itselle edullisempi ratkaisu.

Toisaalta taajamien ulkopuolella julkinen liikenne on usein vähäistä tai olematonta ja ilman omaa autoa on vaikeaa pärjätä. Jos kilometrit kallistuvat, kallistuvat myös elämisen välttämättömät kustannukset.

Autoverotusta ollaan uudistamassa, mutta ensi vuodelle valmisteilla oleva uudistus ei muuta verotuksen painopistettä nykyisestä vaan enemmänkin verotuksen käytäntöä.

Tällä haavaa kaikista autoista maksetaan valmistevero auton hankinnan yhteydessä sekä perusvero, joka määräytyy auton hiilidioksidipäästöjen perusteella. Muista kuin bensiinikäyttöisistä autoista maksetaan lisäksi käyttövoimaveroa, niin kutsuttua dieselveroa.

Palvelujen keskittäminen ei tilannetta myöskään helpota.

Auton hankintaveron alentaminen auttaisi autokannan uudistumista kohti nykyistä vähäpäästöisempää autokantaa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) asetti liikenneministerinä ollessaan työryhmän valmistelemaan tiekarttaa kohti fossiilitonta liikennettä. Työn pitäisi valmistua lokakuun lopussa. Liikenteen päästöt pyritään puolittamaan vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteeseen pääseminen edellyttää kuitenkin sekä autojen käyttövoiman muuttumista että autoilun vähenemistä. Henkilöliikenteen uskotaan lähivuosina kuitenkin pikemminkin kasvavan kuin supistuvan eikä nykyisillä toimenpiteillä saada päästöjä vähennettyä kuin 16 prosenttia.

Vaikka suuri osa ajokilometreistä kertyy vapaa-ajan ajoista, etenkin työmatkaliikenteen uskotaan kasvavan. Palvelujen keskittäminen ei tilannetta myöskään helpota.

Ongelma on mutkikas eikä yksinkertaisia ratkaisujakaan siksi ole.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.