Pääkirjoitus: Konserttitalon ruma ongelma ei ole ratkeamassa hetkeen

Konserttitalon asuinosan rakennustyömaa on ollut pysähdyksissä jo viitisen vuotta. Mirja Hussain

Lahden keskustaa vuosikausia rumentanut konserttitalon asuinosa ei ole valmistumassa vielä hetkeen. Asuintorniin suunnitellun noin 60 asunnon rakentaminen keskeytyi jo viitisen vuotta sitten, eikä jatkoaikataulusta ole tietoa.

Lahden kaupungin rakennusvalvonnan tänä vuonna tekemässä tarkastuksessa keskeneräisistä asuinkerroksista löytyi kosteusvaurioita. (ESS 6.7.) Asuinosan rakennuslupa on umpeutumassa tänä vuonna. Rakennustöiden jatkamiseen kaupunki edellyttää uutta kaksiosaista rakennuslupaa, joista ensimmäisellä korjataan syntyneet vauriot ja toisella saatetaan varsinaiset rakennustyöt loppuun.

Lahden konserttitalon tornista löytyi kosteutta – Lahden kaupungilta painavat terveiset rakennuttajalle

Uusi tilanne tuskin ainakaan vauhdittaa rakennustöiden jatkoa, joka uuden omistajan alaisuudessa on viivästynyt koko ajan. Vaikka virallisesti optimismia on edelleen ilmassa, ei Lahden asuntomarkkinoiden tilanne sekään varmasti helpota töiden loppuunsaattamista.

Konserttitalo on varoittava esimerkki siitä, miten asiat voivat mennä pieleen. Konserttitalon omistaneella Musiikkiopiston Omakotisäätiöllä ja edelleen Lahden kaupungilla oli vahva intressi luopua huonokuntoisesta konserttitalosta. Rakennukselle haettiin jopa purkulupaa, mutta lopulta se myytiin vuonna 2014 noin 1,6 miljoonalla eurolla Pasi Tinnilän ja Mika Lehdon kiinteistösijoitusyhtiöille Liberille ja Revestorille.

Ongelmat alkoivat varsin pian kauppojen jälkeen. Varsinainen konserttitalo-osa saatiin kunnostettua ja myytyä Ylen Eläkesäätiölle. Tiloissa on sittemmin kärsitty sisäilmaongelmista. Aktiivisinta toiminta on ollut oikeussaleissa, missä kiistoja on ratkottu useammassa oikeusjutussa.

Uusi omistaja rakennustyömaalle saatiin viime vuonna, kun turkulainen Olli Lakka osti asuintornin 1,9 miljoonalla eurolla.

Viranhaltijat ovat tilanteessa käytännössä voimattomia.

Vuonna 1954 valmistunut konserttitalo kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Sen kohtalosta olisi lahtelaisten päättäjien pitänyt aikanaan varmistua paremmin. Jälkiviisaasti voi arvioida, että kiusaus ottaa rahat ja juosta oli liian suuri.

Kun Lahden keskusta rakentuu Ranta-Kartanon myötä kohti Vesijärveä, rumentaa asuintornin luuranko maisemaa entistä pahemmin. Entisen linja-autoaseman takana ränsistyvä Kisapuisto ei tilannetta juuri tasapainota.

Valitettavasi viranhaltijat ovat tilanteessa käytännössä voimattomia. Mikäli rakentaminen ei etene, voi nykytilanne paikalla jatkua vuosikausia. Vähimmäistoimenpide voisi olla, että rakennustyömaa huputettaisiin riittävän tyylikkäällä ratkaisulla.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.