Lukijalta: Vääksyssä oppilasennusteet on pitänyt ylimitoittaa elinkaarimallin vuoksi

Juha Tapiola

Vääksyn yhteiskoulun (VYK) rakennushankkeen suunnitteluprosessi on kaikkiaan varsin erikoinen. Palveluverkon selvittämistä koskevat toiveet tyrmättiin täysin. Haluttiin lähteä nopeasti ja laput silmällä liikkeelle. Tämä näkyy lopputuloksessa.

Enemmistö Asikkalan päättäjistä aikoo puoltaa Vääksyn Yhteiskoulu -hankintaa, mutta viime hetken soraäänet ovat äänekkäitä – kuntaa syytetään tietojen salailusta, ESS selvitti mistä on kyse

Asioita on tuotu valtuuston päätettäväksi palasina ilman, että niistä pystyisi muodostamaan kokonaisnäkemystä. Tulevan ennakointi on perustunut pääosin uskomuksiin ja mutu-tietoon faktatiedon sijasta. Selkeästi on haluttu rakentaa suurta ja komeaa, johon meillä ei todellakaan ole varaa.

Valtuusto päätti 4.6.2018, että VYK:n A-osalle haetaan purkulupaa ja tarkastellaan tilannetta uudelleen tämän jälkeen. Purkulupaa on haettu ja käsitelty, mutta asiaa ei ole tuotu valtuustolle uudelleen tarkasteltavaksi.

Hankkeen valmistelussa päädyttiin havaintojeni mukaan jo alkuvaiheessa elinkaarimalliin, joka edellyttää yleensä hankkeen olevan vähintään 15 miljoonan euron suuruinen. Tätä pienempiä urakoita rakennusliikkeet eivät suostu toteuttamaan elinkaarimallilla. Tästä syystä on ollut tarve keinotekoisesti ylimitoittaa oppilasennusteet, jotta hanke pysyy riittävän suurena.

Enemmistö Asikkalan päättäjistä aikoo puoltaa Vääksyn Yhteiskoulu -hankintaa, mutta viime hetken soraäänet ovat äänekkäitä – kuntaa syytetään tietojen salailusta, ESS selvitti mistä on kyse

Hankkeen lopullinen hyväksyminen on valtuustossa maanantaina 6.7.2020. Valtuutetuille on toimitettu suppea aineisto asiasta, koska tarjoukset ynnä muut eivät ole vielä julkisia. Muissa kunnissa tällaiset aineistot toimitetaan yleisesti esityslistan mukana merkinnällä ”ei julkinen”. Asikkala kulkee vastavirtaan, vaikka kyseessä on kunnan historian suurin investointipäätös.

Kuntalehden vuoden 2019 lopulla julkaistun pääkirjoituksen otsikko oli Hankinta on valtaa. Näin on mitä suurimmassa määrin myös Asikkalassa etenkin, kun hankintalakia ja julkisuuslakia tulkitaan äärimmäisen suppeasti. Asioita on haluttu salata niin paljon kuin laki sallii. Asikkalan poliittinen johto eli valtuuston puheenjohtajisto, Hilkka Kemppi (kesk.), Tuomo Riihilahti (kok.) ja Merja Palokangas-Viitanen (KoKU), sekä kunnanhallituksen puheenjohtajat Immo Virtanen (KoKu) ja Mira Nieminen (ps.) olisivat varmasti voineet halutessaan vaikuttaa asian julkisuusmyönteiseen käsittelyyn. Valitettavasti hekin ovat salailun kannalla.

15 miljoonaa euroa pienempiä urakoita rakennusliikkeet eivät suostu toteuttamaan elinkaarimallilla.

Asikkalan poliittinen johto ei ole halunnut kunnioittaa avointa päätöksentekoa. Hankintalakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 30/1998) lain tarkoitus on ilmaistu seuraavasti:

”Demokraattisen hallintomallin mukaisesti yhteiskunnallisesti keskeisten päätösten tulisi perustua yhteiskuntaoloja luotettavasti kuvaavaan tietoon perustuvaan julkiseen ja kaikille avoimeen keskusteluun. Tämä edellyttää, että yksilöillä ja heitä edustavilla yhteisöillä on mahdollisuus saada riittävästi tietoa julkisten tehtävien hoitamisesta ja julkista valtaa käyttävien orgaanien toiminnasta.”

Hankintalain mukaan kuntien osalta asiakirjojen julkisuuteen sovelletaan julkisuuslakia. Salassapitosäännökset ovat poikkeus julkisuudesta ja niitä on tulkittava suppeasti. Kunnan on näin ollen käytettävä omaa harkintaa ja arvioitava salassapitoa objektiivisesti, vaikka tarjoaja olisikin vaatinut kaikkien toimittamiensa asiakirjojen salaamista.

Viranomaisten velvollisuutena on jo suoraan lain perusteella edistää avoimuutta. Avoimuus on myös valtuuston hyväksymän strategin kantava voima.

Asikkalan kouluverkkoselvitys käyntiin – mahdollisista lakkautuksista päätetään vielä tänä vuonna

Julkista hankintaa koskevat osallistumishakemukset, tarjoukset sekä muut hankintaa koskevat asiakirjat tulevat salassa pidettävää tietoa lukuun ottamatta julkisiksi vasta, kun sopimus on tehty (julkisuuslain 7 §).

Tiedon antaminen asiakirjasta, joka ei ole vielä tullut julkiseksi, on viranomaisen harkinnassa. Harkinnassa on otettava huomioon, ettei tiedon antamista saa rajoittaa ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista (julkisuuslaki 17 §).

Asiakirjojen julkisuutta arvioitaessa on syytä ottaa huomioon myös kansalaisnäkökulma. Perustuslain mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu.

Perustuslain mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Tässä mielessä asioiden salaisena käsittelyyn tulee olla erityisen painavat perusteet. VYK-kouluhankkeessa tällaisia perusteita ei ole.

Kirjoittaja on kunnanvaltuutettu (vihr.)

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.