Lukijalta: Saadaanko vihdoinkin tasapainoinen sote? Hyky on hyvinvointikuntayhtymä – ei sairaanhoitopiiri

Leila Keski-Luopa

Tämän lehden pääkirjoituksessa 1.7. pohdittiin, onko Hykyn päätös yhteisyrityksen perustamisesta Suomen hallituksen sotekaavailujen mukainen. Nyt odotetaan perustuslakivaliokunnan vastausta, sillä demokraattisen valtion on noudatettava yhteisiä sopimuksia.

Yksityiskohtaiset toimintamallit eri elämänalueilla kohdattavia tarpeita varten on määritelty asianomaisissa laeissa. Tärkein kaikista laeista on kuitenkin Suomen perustuslaki, koska se määrittelee kansalaisen perusoikeudet, joita kaikkien muiden lakien on noudatettava. Keskeisimpiä sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmää koskevia lakeja ovat Terveydenhuoltolaki, Sosiaalihuoltolaki, Kansanterveyslaki, Mielenterveyslaki ja Lastensuojelulaki.

Itse olen sote-ammattilaisena ollut 1980-luvun lopulta lähtien toteuttamassa kulloinkin voimassa olevaa sotejärjestelmää, joten minulla on tuntuma niihin perusteluihin, jotka on esitelty edellä mainituissa lakiteksteissä. Näin ollen minulla on ollut mahdollisuus tutustua monenlaisiin sote-käytäntöihin tänä aikana.

Voin nyt todeta, että ihminen oppii kokemuksen kautta, erehtyy mutta voi onneksi oppia myös erehdyksistään ja korjata niitä. Siitä nytkin on kysymys.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö on kokemuksen myötä huomattavasti kehittynyt ja täydentynyt näiden vuosikymmenien kuluessa. Sitä on kuitenkin jatkuvasti kriittisesti tarkasteltava, korjattava ja täydennettävä, sillä etenkin yksilöiden psyykkiselle kehitykselle edellytyksiä luova yhteiskunta muuttuu yhä nopeammassa tahdissa vaikuttaen siihen, millaiset edellytykset kukin yksilö omalle kehitykselleen saa.

Näin on syntynyt ”sote-ongelma”, joka on näyttäytynyt kiistana ammattilaisten ja poliitikkojen välillä.

Demokraattinen päätöksentekojärjestelmä on siinä mielessä ongelmallinen, että kun päätöksentekoon voi osallistua kuka tahansa aikuinen kansalainen, ymmärrys kyseisestä asiasta voi monilla jäädä vähäiseksi tai jopa vääristyä. Se on näkynyt Sote-järjestelmän kehittämisessä ammattilaisten ja poliitikkojen vastakkainasetteluna.

Kiista on koskenut pääasiassa rahaa. Sillä on historiallinen tausta: Vuonna 1989 perustettiin sairaanhoitopiirit, joille kunnat saivat ulkoistaa erikoissairaanhoitonsa. Kunnat olivat isäntiä, jotka määrittelivät niiden budjetin.

Koska sairaanhoitopiirin työntekijät sen johtoa myöten ovat alansa ammattilaisia, he ovat olleet velvollisia noudattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä, joka heidän on täytynyt ottaa huomioon. Tämä asetelma on merkinnyt jokavuotista budjetin ylittymistä.

Näin on syntynyt ”sote-ongelma”, joka on näyttäytynyt kiistana ammattilaisten ja poliitikkojen välillä. Vuosien mittaan tilanne näyttää vain kärjistyneen.

Uskon Hykyn johdon olleen nytkin täysin selvillä siitä, että kyse ei enää ole vain erikoissairaanhoidon järjestämisestä, vaan kokonaisvaltaisen toimintamallin etsimisestä, mikä antaa edellytyksiä koko väestön hyvinvoinnille. Johto tietää, että pitkän päälle juuri se tulisi myös kaikkein halvimmaksi.

Olemassa olevat sotelait antavat siihen tiedolliset eväät. THL:n asiantuntijoilta saa myös yksityiskohtaisia ohjeita. Tähänastiset ponnistelut ovat kuitenkin tuottaneet ns. ”vesiperän” kunnallisessa päätöksenteossa.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallitus päätti yksimielisesti edetä sote-keskushankinnassa

Itse käsittelin tätä aihetta jo aiemmin 4.10.2018 ESS:ssä otsikolla ” Mielenterveystyön painopiste asetettu väärin päin”. Siinä esittelin mielenterveyslakia (1990), joka on tehty kansanterveyslain (1972) rinnalle luomaan hyvinvoinnin edellytyksiä koko kansalle. Molemmat lait rakentuvat kolmen portaan varaan: 1) hyvinvoinnin edellytysten luomisen, 2) varhainen puuttumisen ja 3) korjaava toiminnan.

Ymmärrän uusimman hykyn linjauksen yrityksen omistuksesta (Hyky 49 prosenttia / Mehiläinen 51 prosenttia) siten, että niillä on työnjako, jossa hyky huolehtii kahdesta ensimmäisestä portaasta ja Mehiläinen kolmannesta eli varsinaisesta sairaudenhoidosta. Siten molemmat voivat tehdä itsenäisesti sitä, mitä ne parhaiten osaavat. Tuo yhden prosentin luovutus Mehiläiselle antaa hykylle mahdollisuuden itsenäiseen toimintaan, joka siltä tähän mennessä on puuttunut.

Kirjoittaja on YTT, psykologi, psykoanalyytikko, organisaatiokonsultti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Lahden Demarit väläyttää terveyskeskuspalveluiden palauttamista yhtymältä kaupungille
  2. Suomessa on todettu 17 uutta koronavirustartuntaa
  3. Uudenmaankadulla Lahdessa alkaa viikkoja kestävä päällystysurakka - näin se etenee
  4. Hämeen kauppakamari vauhdittaa yritysten hallitustyöskentelyä – hanke on yrityksille maksuton
  5. Kaksi ruorijuoppoa kiinni Päijänteellä – toinen puhalsi seulonta-alkometriin isot lukemat
  6. Kuvatempaus: Saitko komean sienisaaliin? Lähetä meille kuva
  7. Uusi biojätteen keräilykokeilu käynnistyy Lahdessa – lakimuutosta ennakoiva konsepti saattaa laajentua koskemaan koko maakuntaa
  8. Salpauksen alueella Lahdessa puhdistetaan maaperää öljystä
  9. Kansallispuvut saivat kyytiä Lahden Uudenkylän juoksutapahtumassa – "Eihän tässäkään ole järjen hiventäkään, mutta hauskaa on"
  10. Kuntouttava työtoiminta lisää itseluottamusta ja auttaa arjen hallinnassa
  11. Yksi kuljetettiin sairaalaan liikenneonnettomuudesta
  12. Lahtelainen Eeva Silvennoinen, 92, valtuutti lapset hoitamaan asiansa, kun tytär ehdotti sitä – "Ei se tuntunut yhtään loukkaavalta"
  13. Välineinä hoitavat kädet ja pienen pienet neulat – akupunktiohoitaja Taru Oravalan matka kiinalaisen lääketieteen pariin kesti kauan ja meni mutkien kautta
  14. Koulu alkaa Lahdessa uuden normaalin mukaisesti – ulkomaanmatkan jälkeisestä karanteenista odotetaan vielä virallista ohjetta
  15. Valko-Venäjällä rajuja vaaliprotesteja – opposition ehdokas pitää itseään voittajana ja vaatii vallanvaihtoa

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.