Päijäthämäläiset kuntapäättäjät ovat syksyllä jopa ennennäkemättömän tiukan paikan edessä. Koronakriisin vuoksi kuntien talous kyntää syvällä. Tilannetta hankaloittaa se, että moni kunta on joutunut tuskailemaan ja taiteilemaan taloutensa kanssa jo muutoinkin. Viime vuosi oli kuntataloudelle poikkeuksellisen hankala, eikä tästä vuodesta odotettu juuri parempaa – edes ennen koronavirusta.
Tässä lehdessä Päijät-Hämeessäkin hyvin tunnettu kuntatalouden konsultti Eero Laesterä arvioi, että käsillä on ”minun elämässäni kuntatalouden vakavin paikka”.
Lahdessa viime vuoden alijäämä oli vahvistetun tilinpäätösen mukaan 20,5 miljoonaa euroa, tänä vuonna pelkästään koronan aiheuttamaksi loveksi on aiemmin arvioitu noin 50 miljoonaa. Vaikka valtio tukee kuntien taloutta osittain, jää kunnille omin voimin tilkittävää rahareikää aivan kylliksi ja jopa liikaakin.
Laesterä maalailee kuntiin rajuja veronkorotuspaineita. Pienemmissä kunnissa korotuspaine saattaa kuntakonsultin mukaan olla jopa 5–6 prosenttiyksikköä, isommissakin pari prosenttiyksikköä. On selvää, että tällaisista veronkorotuksista päättäminen kerralla olisi kunnissa mahdotonta tavallisenakin vuonna, mutta ensi kevään kuntavaalit lisäävät päätöksenteon vaikeuskerrointa varmasti.
Luvassa lieneekin siis kurjuutta kaikille.
Lahdessa prosenttiyksikön veronkorotus pyyhittiin kesäkuussa toistaiseksi pois ensi vuoden talousarvion valmistelusta. Sellaista ihmettä tuskin kuitenkaan tullaan näkemään, että veronkorotuksilta kokonaan säästyttäisiin. Talouden tasapainotustarve on yksinkertaisesti liian suuri. Luvassa lieneekin siis kurjuutta kaikille. Vaikka veroja korotettaisiin, ei Lahdessa todennäköisesti säästytä esimerkiksi palvelutason leikkauksilta tai keskittämisiltä.
Kun suunnitteilla on pitkä, 30 kuukauden tasapainottamisohjelma, pitäisi eri poliittiset ryhmät saada sitoutumaan ohjelman sisältöön mahdollisimman laajasti. Vaikka vaalit huolettavat ja poliittinen optimointi houkuttaa, sopii päättäjiltä toivoa ainakin sen verran realismia, ettei valtakunnan tasolla esiintynyt, hellepuheena kuitattava, kevytmielinen suhtautuminen velkaantumiseen valtaisi alaa. Kunnassa menojen tulisi vastata tuloja.
Kokonaan oman lukunsa ja huolensa kunnille muodostavat hallituksen edelleen ajamat uudistukset, esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen, vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen nosto ja hoitotakuun kiristäminen. Kunnissa epäillään, että hallituksen lupaus kustannusten täysimääräisestä kompensaatiosta ei lopulta tule toteutumaan. Hyviäkin uudistuksia tulisi ainakin aikataulun osalta arvioida nyt kriittisesti.
Juttua muokattu 6.7. klo 10.03. Korjattu, että Lahden kaupungin viime vuoden alijäämä oli vahvistetun tilinpäätöksen mukaan 20,5 miljoonaa euroa, ei 39 miljoonaa.