Katja Pyörälän Esalainen: Läheisyyttä voi luoda myös sukunimellä: saisivatko kaikki juuret näkyä yhdysnimien letkassa?

Katja Pyörälä

Vuoden 1985 nimilaissa poistui naisen pakko ottaa miehen sukunimi avioliiton yhteydessä. Muutos on ollut voimassa koko lyhyen elämäni ajan, joten sukunimen valintamahdollisuudet ovat aina olleet itsestäänselvyys. Vuoden 2019 nimilaissa oikeudet sukunimen vaihtoon laajenivat entisestään, kun molemmille liiton osapuolille sallittiin yhdysnimen valinta. Ystäväpiirissäni sukunimet ovat vuosien varrella herättäneet tunteita suuntaan jos toiseenkin.

Kävin viime kuun lopulla häissä. Pariskunta päätyi ottamaan yhteiseksi nimekseen aviomiehen sukunimen, kuten edelleenkin suurin osa avioon astuvista tekee. Morsian kertoi minulle, että yhteinen sukunimi merkitsi hänelle miehen perheeseen kuulumista aivan uudella tavalla. Tämä siitä huolimatta, että pari on ollut yhdessä jo vuosia.

Toista ääripäätä edustaa ystäväni, joka on parisuhteessa australialaisen miehen kanssa. Jo ennen nykyistä parisuhdetta hän painotti, että haluaisi naimisiin mennessään säilyttää oman sukunimensä. Nimi sointuu kuulemma niin kauniisti. Nyt sukunimen säilyminen avioliitossa merkitsisi hänelle myös kansallisidentiteetin säilyttämistä. Kaukana asuessa juurien merkitys on alkanut korostua. Niistä kiinni pitäminen sukunimen avulla tuntuu mukavalta ajatukselta.

Kolmas ystäväni puolestaan haluaa pitää sukunimensä, koska se on niin harvinainen. Nimi kuuluu siihen pieneen joukkoon, joka oli suojeltu jo ennen kuin kaikki rekisterissä olevat sukunimet asetettiin lain nojalla suojatuiksi. Vuonna 2018 tämän kyseisen ystävän sukunimi oli alle 20 ihmisellä. Aika komealtahan tuollainen harvinaisuus kalskahtaa.

Henkilökohtaisesti sukunimeni on aina ollut itsestään selvä osa identiteettiäni, enkä haluaisi siitä luopua. Nimi ei tosin ole harvinainen, ja nuorena kyselyt mahdollisista perhesiteistä kiekkoilija Mika Pyörälään toisinaan jopa ärsyttivät. Uteliaille: tietääkseni olemme samaa sukua, mutta niin etäistä, ettemme ole koskaan sukujuhlilla törmänneet.

Syyt nimen säilyttämiseen ovat viime aikoina lisääntyneet. Perehdyin nimen historiaan viime syksynä yliopisto-opintojeni yhteydessä. Tunsin vanhoihin kirkonkirjoihin syventyessäni eräänlaista ylpeyttä siitä, että olin osa sukuani. Ei historiastamme sinällään mitään merkittävää tai suurta löytynyt, mutta ehkä kokemani yhteydentunne kuuluu ihmisyyteen. Hölmöä sentimentaalisuutta kai, mutta tärkeää yhtä kaikki.

Äidin puolen sukuhistoria on myös aika tavallinen, mutta sekin tuntuu tietysti tärkeältä. Haluaisin sisällyttää myös äidin tyttönimen omaan nimeeni. En edes tiedä, miksi – eihän kukaan nimen kuuleva tuntisi suvun historiaa tai niitä pieniä yksityiskohtia, jotka itse tiedän. Silti.

Toisaalta olen myös alussa mainitsemani vastanaineen ystäväni kannalla. Jos ja kun astun avioon, tuntuisi kumppanin nimen lisääminen omani yhteyteen erityiseltä siteeltä. Ei nimi naista pahenna. Totta kai lupaisin olla kiltisti minäkin, jotten laittaisi nimiäni huonoon valoon.

Voisinko vain saada kaikki? Pistettäisiinkö nimilaki kuitenkin vielä uudelleen katsastukseen? Pois määrärajoitukset sukunimistä! Niin minunkaltaiseni höperöt voisivat kokea olevansa yhtä suurta perhettä jok'ikisen rakkaan ihmisen kanssa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Uusi biojätteen keräilykokeilu käynnistyy Lahdessa – lakimuutosta ennakoiva konsepti saattaa laajentua koskemaan koko maakuntaa
  2. Uudenmaankadulla Lahdessa alkaa viikkoja kestävä päällystysurakka - näin se etenee
  3. Kansallispuvut saivat kyytiä Lahden Uudenkylän juoksutapahtumassa – "Eihän tässäkään ole järjen hiventäkään, mutta hauskaa on"
  4. Salpauksen alueella Lahdessa puhdistetaan maaperää öljystä
  5. Lahtelainen Eeva Silvennoinen, 92, valtuutti lapset hoitamaan asiansa, kun tytär ehdotti sitä – "Ei se tuntunut yhtään loukkaavalta"
  6. Lähijunat siirtyvät talviaikatauluihin, vaikuttaa myös Z- ja G-juniin
  7. Kuntouttava työtoiminta lisää itseluottamusta ja auttaa arjen hallinnassa
  8. Pääkirjoitus: Hennan toivo Nurmijärvi-ilmiössä?
  9. Välineinä hoitavat kädet ja pienen pienet neulat – akupunktiohoitaja Taru Oravalan matka kiinalaisen lääketieteen pariin kesti kauan ja meni mutkien kautta
  10. Henkilöauto tuhoutui tulipalossa
  11. FC Lahti sai kunnolla maalihanat auki Ilvestä vastaan, Assehnoun kuritti vastustajaa kahdella maalilla – "Yleensä kova työ palkitaan"
  12. Teollisuuden uudet tilaukset kesäkuussa lähes 12 prosenttia viime vuotta jäljessä
  13. Kuntouttavan työtoiminnan tarve on Päijät-Hämeessä edelleen moninkertainen asiakaspaikkoihin verrattuna – jonotusajat jopa kuukausia
  14. Yön uutiskooste: Metsästyskausi alkaa tänään sepelkyyhkyillä ja peltohanhilla
  15. "Jos olisi odotettu valmista, ei täällä olisi mitään" – Virolainen Maigi Korhonen muutti maalle Suomeen ja löysi kyläyhteisön, jolle teki talkootöitä öisinkin

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.