Ida Nivan Esalainen: Mökkisaunan lauteilla kaikkoaa kiire

Ida Niva

Mitkä ovat suomen kielen kolme kauneinta sanaa? Asiasta voi toki kiistellä, mutta väittäisin, että lähes kaikkien suomalaisten rinnassa värähtää, kun joku lausuu seuraavan lauseen:

Sauna on lämmin.

Sauna on pyhä paikka, jossa ennen vanhaan synnytettiin lapset ja pestiin vainajat. Nykyään saunomiseen harvemmin liittyy yhtä dramaattisia hetkiä, mutta tuskin saunomisen pyhyys on kadonnut.

Nykyihmiselle sauna lienee yksi ainoita paikkoja, joihin ei voi mennä älypuhelin kämmeneen liimautuneena. Saunassa riisutaan kaikki turha, ärsykkeet ja jatkuva viihdetulva jäävät ulkopuolelle. Saunassa ei voi päivittää somea eikä vastata työsähköpostiin. On pakko vain olla, antaa hien virrata ja kuunnella omia ajatuksiaan. Ei ole muuta viihdettä kuin löylyn nakkaaminen kiukaalle, veden sihinän ja pihinän kuuntelu ja lämpömittarin viisarin heilahtelun tarkkailu.

Ei siis ole mikään ihme, että saunomisella on tutkitusti monia terveyshyötyjä. Ylen viime kesänä julkaistun artikkelin mukaan saunominen ehkäisee vakavia psyykkisiä ongelmia ja pienentää muistisairauden riskiä. Lisäksi se tekee hyvää sydämelle ja lievittää lihaskipuja, hellii ihoa ja saattaa parantaa vastustuskykyä.

Ylen haastatteleman kardiologian erikoislääkäri Jari Laukkasen mukaan saunomisesta saa parhaat terveyshyödyt irti, kun saunoo neljästä seitsemään kertaan viikossa ja löylyttelee kerrallaan vähintään 20 minuuttia.

Moni varmaankin nauttii arkilöylyistä sähkösaunan lauteilla, mutta todellista juhlaa on päästä puusaunan pehmeään lämpöön. Puiden rätinä ja pauke kiukaan alla on ääni, jota voisi kuunnella loputtomasti. Maailman paras sauna on tietysti mökillä, järven rannalla.

Mökkisaunan lämmitys on taitolaji. Puut on osattava asetella kiukaan alle juuri sopivan etäisyyden päähän toisistaan. Tuli ei jaksa tarttua liian väljästi aseteltuun muodostelmaan, ja toisaalta taas liian tiiviisti ladottu pino tukahduttaa liekin saman tien. Mitä useampi saunoja odottaa löylyihin pääsemistä, sitä suuremmaksi saunan lämmittäjän paineet kasvavat. Kuinka usein sitä onkaan raapinut tulitikkuja noki ja hiki otsalla, mutta saanut aikaiseksi vain savuavia sanomalehtipaperimyttyjä. Kun puolet tulitikkuaskista on tyhjentynyt, mieleen hiipii jo pelko siitä, ettei sauna lämpene ollenkaan.

Tarpeeksi asian kanssa tuskailtuani siirryin käyttämään sanomalehden sijaan tuohta. Vähemmän repimistä ja ryttäämistä, enemmän tuloksia. Kun puiden alle lisää muutaman tuohen, saunan pesä syttyy useimmiten yhdellä tulitikulla. Sen jälkeen ei tarvitse kuin lisätä puita ja odotella.

Olennaista on muistaa lämmittää myös patavesi. Leppoisa saunahetki saa hetkessä ikävän käänteen, jos vasta saunan lämmettyä huomaa kuumavesipadan ammottavan tyhjyyttään. Keskikesällä peseytyminen toki onnistuu viileällä järvivedelläkin, mutta keskellä talvipakkasia tilanne on toinen.

Kiukaan alla rätisevien puiden lisäksi mökkisaunaan liittyy voittamaton etu, jota ei kaupungissa ole.

Kun pulahtaa järven pehmeään syliin täydellisen tyynessä ja lämpimässä kesäillassa, kiipeää takaisin lauteille ja painaa kasvonsa tuoksuvaan vihtaan, ei mieleen mahdu enää ainuttakaan murhetta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu