Lukijalta: Taas alkoi kaksoiskuntalaistuttaa

Piia Uotinen

Taas on se aika vuodesta, kun minua alkaa kaksoiskuntalaistuttaa. Työ Helsingissä jää tauolle, vakituisen Lahden asumuksen jääkaappiin jää vain valo ja mökki Mäntyharjulla saa asukkaat viikonloppukeikkojen sijasta kuukauden ajaksi 24/7. Perheemme kuuluu siihen lisääntyvään väestönosaan, jonka työ, asuminen ja vapaa-ajanvietto jakautuvat useampaa kuntaan ja tuottaa monipaikkaisuudeksi kutsutun ilmiön.

Monet Suomen kunnat ovat negatiivisen kehityksen kierteessä. Väestö vähenee ja ikääntyy, asutus harvenee, tulotaso on alhainen ja työttömyysluvut korkeita. Muuttajat vievät mennessään kunnallisverotulot ja valtionosuudet, mutta kunnilla säilyvät lakisääteisten palveluiden tuottamiseen liittyvät menot, jotka jäävät entistä pienemmän ja ikääntyvän maksajajoukon kustannettavaksi.

Negatiivisen kehityksen kierre on tuttua myös Päijät-Hämeen ja Etelä-Savon kunnissa. Selvitysten mukaan monet kaltaiseni monipaikkaisuuden loukussa olevat lajitoverit miettivät, miten voisivat tukea mökkikuntiaan ja mahdollistaa niiden palvelut ja elinvoiman myös tulevaisuudessa.

Ministeri Anu Vehviläisen asettama työryhmä selvitti vuosina 2016–2018 kaksoiskuntalaisuuden esteitä ja mahdollisuuksia. Kaksoiskuntalaisuuden taloudellisesti merkittävin kysymys on, tulisiko veroja maksaa useampaan kuntaan. Jos kaksoiskuntalainen maksaa veroja moneen kuntaan, mitä oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia verovelvollisuudesta seuraisi.

Äänioikeus ja kunnallisverovelvollisuus kytkeytyvät toisiinsa. Jos kaksoiskuntalainen maksaa veroja useaan kuntaan, saisiko hän kaikkiin kuntiin äänestysoikeuden. Kuntien veroprosenttien vaihtelu aiheuttaa myös haasteen, kun kuntien tuloveroprosenteissa on suurimmillaan 5,5 prosenttiyksikön ero.

Parin vuoden takainen selvitys kaksoiskuntalaisuudesta tyssäsi perustuslaillisiin haasteisiin. Kunnallisen päätöksenteon peruskiviin: äänioikeuteen, vaalikelpoisuuteen ja kuntien verotusoikeuteen ei ehdotettu muutoksia.

Veroilmoituksessa olisi kohta, jossa verovelvollisena voisin ruksata, että haluan maksaa 2/12 kunnallisveroistani mökkikuntaani.

Sen sijaan kuntia kannustettiin osallistamaan kunnan alueen omakseen kokevat ja palveluja käyttävät henkilöt, niin kutsutut monipaikkaiset ihmiset, kunnan toimintaan. Kuntia kannustettiin hyödyntämään kokeilukulttuuria ja ottamaan omista lähtökohdistaan käyttöön digitalisaation keinoja, joilla rakennettaan e-kuntalaisuutta.

Etätyön vallankumouksen aikana ajatus siitä, että kansalaisilla ei ole mahdollisuutta olla useammassa kunnassa asukkaana, kuulostaa suorastaan kummalliselta, varsinkin, kun kiinteistöjen omistuksen kautta monet joka tapauksessa ovat useamman kunnan jäseniä ja veronmaksajia jo nyt.

Digitumpelo miettii myös, eikö nykyisen tietokoneohjatun verojärjestelmän puitteissa olisi maailman helpoin asia, että veroilmoituksessa olisi kohta, jossa verovelvollisena voisin ruksata, että haluan maksaa 2/12 kunnallisveroistani mökkikuntani veroiksi – kahden kuukauden kertymä Mäntyharjulle ja kymmenen kuukautta Lahteen kiitos.

Jos kaksoiskuntalaisuuteen halutaan liittää myös äänioikeuskysymys, menisikö se niin, että käyttäisin äänestäni osaäänen eli vaikkapa 0,75 Lahden kuntavaaleissa ja toisen osaäänen 0,25 Mäntyharjulla. Ehdokaskelpoisuus vain enemmän asutun kunnan vaaleissa riittäisi minulle.

Pidemmällä aikajänteellä kunnallisverotusta tulee kehittää ja kaksoiskuntalaisuuden ja monipaikkaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia tulee selvittää edelleen. Tärkeää mielestäni olisi, että käyttöönotettu kuntalaisuus vastaisi nyky-yhteiskunnan rakennetta ja antaisi veronmaksajalle oikeuden niin halutessaan kannattaa myös toisen asuinkuntansa kehitystä ja osallistua palvelutuotannon kustannuksiin.

Veroilmoituksen ruksivaihtoehtoja odotellessa tuen kummankin asuinkuntani kehitystä suosimalla paikallisia palveluja vaikkapa ostamalla aina lähiruokaa, kun se on mahdollista. Jaettua äänioikeutta odotellessa seuraan aktiivisesti kummankin asuinseutuni asioita, osallistun tapahtumiin ja päätöksentekoon niissä foorumeissa, joissa se tällä hetkellä on mahdollista.

Kaksoiskuntalaistuttamista helpottaa kummasti kahvihetki Mäntyharjun torilla tai mansikanpoiminta lähitilalla. Syksyllä on taas hienoa palata Lahteen kaupunkiympäristöön, jossa on omat hyvät puolensa. Nautitaan monipaikkaisesta kesästä kaikissa Suomen hienoissa kunnissa.

Kirjoittaja on Keskustan Lahden kunnallisjärjestön sihteeri ja Päijät-Hämeen piirihallituksen jäsen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri hurmaantui kalojen kauneudesta ja käytti seitsemän vuotta Suomen kalojen kuvaamiseen – lopputuloksena ainutlaatuinen kuvateos, katso komeat otokset
  2. Kun käsityöviha vaihtui rakkauteen – lahtelainen Siiri Tikkanen kilpailee cosplayssa ja valmistaa kaikki asunsa itse
  3. Hartwallin panimon kuparikeikasta ehdollista mieskaksikolle – kävivät varkaissa myös Kivimaan koulun työmaalla
  4. Koronan aiheuttamat hoitojonot ovat pisimmät Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä – "Jonojen purkamisessa menee käsitykseni mukaan aikaa ensi kevääseen"
  5. KymiRing on edelleen pahasti kesken, mutta ratayhtiön toimitusjohtaja Markku Pietilä uskoo tapahtuma-alueen kilpailukyvyn merkittävään kasvuun
  6. Koronatartunnan saaneista Päijät-Hämeen kausityöntekijöistä yksi on tehohoidossa – Ruokavirasto vakuuttaa: korona ei leviä mansikan kautta
  7. Rahoituslupien saaminen oli kiven takana, mutta evakkopatsaan pystytys Lahden Hennalaan jatkuu vuoden 2021 aikataulussa – "Viittä vaille valmista"
  8. Juice Leskisen sitaateista koottiin kirja, eikä materiaalia puuttunut – "Aloimme vähän kilpaakin muistella Juicen parhaimpia letkautuksia"
  9. Ensin lama vei työpaikan, sitten syntyi lapsi, jolle luvattiin vain kahdeksan kuukautta elinaikaa – "Ilman sisua en olisi selvinnyt", Kaisa, 65, sanoo
  10. Henkilöauto törmäsi kovalla vauhdilla puuhun Lahdessa
  11. Hollolan kunta antoi rukkaset vielä yhden kerran – Miekkiöön ei rakenneta tuulivoimalaa
  12. Kun neljä lasta ja aikuinen mies joutuivat veden varaan Heinolan Jyrängönvirrassa, oli Yrjö Ristola jo irrottamassa omaa venettään laiturista: "Ilman pelastusliivejä sieltä olisi haettu ruumiita"
  13. Juha Honkosen uutisanalyysi: Haavistolla on Marinin luottamus – vielä
  14. Lukijalta: Hoitotyö ja sote-uudistus tarvitsevat johtajansa
  15. Yhä useampi lapsi pääsee harrastamaan ilmaiseksi – kymmenen miljoonan euron avustuspotti kuntien haettavaksi syksyllä

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.