Lukijalta: Rakenteelliset ongelmat eivät korjaannu veroja nostamalla

Marko Varjonen

Lahden kaupungin tilinpäätös vuodelta 2019 oli selvästi tappiollinen ja tämän vuoden luvut tulevat olemaan vielä pahemmat, sillä Korona kurittaa kaupungin tämän vuoden taloutta.

Korona ei ole Lahden talouden ainut ongelma, vaan oikeastaan isompi ongelma on talouden rakenteessa. Talouden rakenteellinen ongelma on nähtävissä vertailtaessa Lahden kaupungin kulujen ja tulojen viime vuosien kehitystä.

Vuonna 2017 tulot laskivat selvästi edellisestä vuodesta. Tulojen lasku oli reilut viisi prosenttia. Tuolloin kaupunki kuitenkin pystyi sopeuttamaan kulunsa alenevaan tulotasoon ja sai vähennettyä kuluja, ja jopa suhteessa tuloja enemmän eli 7,3 prosenttia. Näin ollen vuosikatteella pystyttiin kattamaan poistot täysimääräisesti ja tilikauden tulos oli selvästi positiivinen.

Mitä tapahtui vuonna 2017, muutakin kuin se, että käytiin kunnallisvaalit ja valittiin uusi valtuusto? Näyttää siltä, että vuodesta 2017 lähtien kaupungin kulujen on annettu kasvaa ja saatettu näin kaupungin talous nykyiseen tilaan. Toimintakulut ovat kasvaneet selvästi tuloja nopeammin. Voidaan hyvin laskea, että tällä menolla ensi vuoden jälkeen kaupungin menot ovat noin 20 miljoonaa euroa suuremmat kuin tulot ja vuosikate selvästi negatiivinen.

Mikä toimintakuluissa kasvaa? Toimintakulujen isoimmat kuluerät ovat henkilöstökulut ja palveluiden ostot. Henkilöstökulujen kasvu vuodesta 2017 vuoteen 2019 on ollut 0,8 prosenttia ollen 1,3 miljoonaa euroa, kun taas palvelujen ostot ovat kasvaneet 12,1 prosenttia ja euroissa jopa 54,4 miljoonaa euroa.

Palveluiden ostoissa suurin yksittäinen erä ovat ostot Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymältä, jotka ovat kasvaneet 10,4 prosenttia (36,4 miljoonaa euroa) ja muut palveluiden ostot ovat kasvaneet jopa 18,1 prosenttia (18 miljoonaa euroa).

Muiden palveluiden ostojen huima kasvu niin prosentuaalisesti kuin absoluuttisina euroina kyllä ihmetyttää ja huolestuttaa.

Hyvinvointiyhtymän vuosittainen noin viiden prosentin kustannusten nousu on kyllä ollut tiedossa, mutta tuo muiden palveluiden ostojen huima kasvu niin prosentuaalisesti kuin absoluuttisina euroina kyllä ihmetyttää ja huolestuttaa.

Vuoden 2017 tilinpäätöskirjassa on maininta, että vuoden 2017 toiminta rakentui Lahden ja Nastolan yhdistymisen yhteydessä päätetylle kaupungin strategialle. Näin jälkikäteen voi todeta, että edellisellä valtuustokaudella valittu strategia oli taloudellisesti tarkastellen toimiva.

Kuntavaalien jälkeen kaupungissa on hyväksytty vuosina 2018–2022 toteutettava toiminnan ja talouden tasapainottamisohjelma, jolla tarkoituksena on vahvistaa kaupungin talouden perustaa. Kuinkakohan hyvin tasapainottamisohjelman toteuttamista on johdettu, kun kaupungin talous ei ole vakautunut vaan pikemminkin horjuu.

Presidentti Koiviston sanoja on tänä keväänä jo useasti siteerattu, niin voinen tehdä samoin ja todeta että ”tarttis tehrä jotain”, ja mieluiten jotakin muuta kuin vain verojen nostoa. Verojen nostolla tätä rakenteellista ongelmaa ei ratkaista, vaan siirretään eteenpäin.

Ratkaisu ongelmaan on sinänsä helppo, eli sopeutetaan menot tuloihin sekä niiden kasvuun. Toteuttaminen ei kuitenkaan tule olemaan helppoa, sillä se vaatii kaupunginhallitukselta ja valtuustolta poliittista tahtoa sekä taloudellista ajattelua ja johtajuutta.

Kirjoittaja on talousasiantuntija, HHJ-PJ ja varavaltuutettu (kok.).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri hurmaantui kalojen kauneudesta ja käytti seitsemän vuotta Suomen kalojen kuvaamiseen – lopputuloksena ainutlaatuinen kuvateos, katso komeat otokset
  2. Kun käsityöviha vaihtui rakkauteen – lahtelainen Siiri Tikkanen kilpailee cosplayssa ja valmistaa kaikki asunsa itse
  3. Hartwallin panimon kuparikeikasta ehdollista mieskaksikolle – kävivät varkaissa myös Kivimaan koulun työmaalla
  4. Koronan aiheuttamat hoitojonot ovat pisimmät Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä – "Jonojen purkamisessa menee käsitykseni mukaan aikaa ensi kevääseen"
  5. KymiRing on edelleen pahasti kesken, mutta ratayhtiön toimitusjohtaja Markku Pietilä uskoo tapahtuma-alueen kilpailukyvyn merkittävään kasvuun
  6. Koronatartunnan saaneista Päijät-Hämeen kausityöntekijöistä yksi on tehohoidossa – Ruokavirasto vakuuttaa: korona ei leviä mansikan kautta
  7. Rahoituslupien saaminen oli kiven takana, mutta evakkopatsaan pystytys Lahden Hennalaan jatkuu vuoden 2021 aikataulussa – "Viittä vaille valmista"
  8. Juice Leskisen sitaateista koottiin kirja, eikä materiaalia puuttunut – "Aloimme vähän kilpaakin muistella Juicen parhaimpia letkautuksia"
  9. Ensin lama vei työpaikan, sitten syntyi lapsi, jolle luvattiin vain kahdeksan kuukautta elinaikaa – "Ilman sisua en olisi selvinnyt", Kaisa, 65, sanoo
  10. Henkilöauto törmäsi kovalla vauhdilla puuhun Lahdessa
  11. Hollolan kunta antoi rukkaset vielä yhden kerran – Miekkiöön ei rakenneta tuulivoimalaa
  12. Kun neljä lasta ja aikuinen mies joutuivat veden varaan Heinolan Jyrängönvirrassa, oli Yrjö Ristola jo irrottamassa omaa venettään laiturista: "Ilman pelastusliivejä sieltä olisi haettu ruumiita"
  13. Juha Honkosen uutisanalyysi: Haavistolla on Marinin luottamus – vielä
  14. Lukijalta: Hoitotyö ja sote-uudistus tarvitsevat johtajansa
  15. Yhä useampi lapsi pääsee harrastamaan ilmaiseksi – kymmenen miljoonan euron avustuspotti kuntien haettavaksi syksyllä

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.