Johannes Koskisen Vierailija-kolumni: Pelastusrengas kuntataloudelle

Johannes Koskinen

Eilen eduskunta hyväksyi tämän vuoden neljännen lisätalousarvion. Aiempien koronakriisin huojennus- ja rahoitustoimien jatkoksi sillä käynnistetään mittava noin 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan työllisyyden ja talouden elpymistä koronaviruksen aiheuttaman kriisitilan akuutin vaiheen päättyessä.

Meillä on mahdollisuudet selvitä myös talouden ongelmista vähemmin vaurioin ja ripeämmin kuin monet verrokkimaat – niin kuin Suomi ja suomalaiset onnistuivat itse pandemian kuriin saamisessa.

Kun keväällä aluksi pelastettiin ihmishenkiä, työpaikkoja ja yrityksiä, nyt toisessa aallossa pyritään torjumaan laajalti epidemian välittömiä ja pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Lisävaroja osoitetaan työttömyysturvaan, koulutukseen, lasten ja nuorten hyvinvointipakettiin, elinvoimaa tukeviin liikenneinvestointeihin ja asuntorakentamiseen.

Erityisen kaivattu on noin 1,5 miljardin pelastusrengas kunnille, meidän kaikkien peruspalvelujemme turvaamiseen. Se tuo 250–300 euroa kuntalaista kohti valtion budjetista kuntien korona-ahdingon helpottamiseen. Kuntien vero- ja maksutulot ovat vajonneet, koronaepidemia on lisännyt menoja ja pohjalla on ollut edellisvuosien valtionosuuksien leikkauskierre.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan määräaikaisesti 550 miljoonaa euroa, mistä kolmannes jaetaan suoraan asukasluvun mukaan ja kaksi kolmannesta kunnallisveron tuoton heikentymisen perusteella.

Toinen suuri erä, 410 miljoonaa euroa, tulee kuntien yhteisövero-osuuden lisäämisestä valtion osuutta supistaen. Noin 300 miljoonaa osoitetaan kohdennetusti ja korvamerkitysti varhaiskasvatukseen, koulutukseen, iäkkäiden henkilöiden tukipalveluihin, joukkoliikennetukeen sekä ympäristö- ja energia-avustuksiin.

Velkapaniikin sijasta voimme keskittyä olennaiseen eli jatkamaan pelastustoimia.

Pahimpien ongelmien kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin tulee 50 miljoonan euron korotus. Välillisesti kuntien taloutta helpottaa ylimääräinen suora 200 miljoonan valtionavustus sairaanhoitopiireille koronakustannusten vuoksi.

Kuntien tukemisessa on tärkeää erottaa koronakriisin välittömät vaikutukset ja kuntatalouden syvemmät, pitkäaikaiset ongelmat, kuten kuntien voimakas eriytymiskehitys, muuttoliike ja väestörakenne, kuntien tulojen ja menojen pitkittynyt epätasapaino.

2020-luvun kuntauudistuksessa on löydettävä tepsiviä ja alueellisesti tasapainoisia ratkaisuja näihin vahvistamalla työllisyyttä, aluekehitystä ja julkisen sektorin tuottavuutta.

Valtio ottaa piikkiinsä tänä vuonna lisävelkaa noin 19 miljardia euroa eli 3 500 euroa jokaista suomalaista kohti. Kokonaisvelka noussee 125 miljardiin, mutta korkokuluiksi arvioidaan vain 927 miljoonaa eli alle prosentin.

Hyvän luottokelpoisuuden maana Suomi on onnistunut rahoitusmarkkinoiden tilanteessa hankkimaan pitkäaikaista edullista lainoitusta. Vertailun vuoksi: 1990-luvun laman jäljiltä valtion vuotuiset korkokulut olivat pahimmillaan vuonna 1998 noin 5,6 miljardia euroa eli kuusinkertaiset.

Velkapaniikin sijasta voimme keskittyä olennaiseen eli jatkamaan pelastustoimia, elvyttämään työllisyyttä, kestävää kasvua, osaamista ja tervettä elämää.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Hämeestä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.