Lukijalta: Hoitajat ja vanhukset kiittävät hoitajamitoituksesta

Silja Paavola

Suomessa tehtiin todella historiallinen päätös taannoin, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi mietintönsä koskien niin sanottus vanhuspalvelulakia. Valiokunta esittää, että vanhuspalvelulakiin määrätään lakisääteinen henkilöstömitoitus 0,7 porrastetusti.

Laki astuisi voimaan lokakuussa 2020 ja siirtymäaika on 1.4.2023 asti. Tehostetussa palvelutalossa ja muussa ympärivuorokautisessa hoidossa tämän mitoituksen pitää täyttyä aina.

Sitovaa mitoitusta on haluttu jo monta vuotta, mutta aina se on karahtanut johonkin, yleensä rahaan. Onneksi järki voitti ja rahaa löytyy. Asia on eduskunnan käsittelyssä perjantaina.

Perustuslakivaliokunta on vaatinut siirtymäsäännöksen selkiyttämistä, jotta rahoitus kunnille sekä henkilöstön saatavuus voidaan turvata. Valiokunta esittää lain voimaantulon siirtämistä elokuusta lokakuuhun.

Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköiden henkilöstömitoituksessa otetaan lain voimaan tultua huomioon vain välitöntä asiakastyötä tekevät työntekijät. Tällä on merkittävä vaikutus palvelun laatuun sekä työntekijöiden työn keskittymiseen paremmin ammattitaitoa ja koulutusta vastaavaksi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää, että lain voimaantullessa 1.10.2020 henkilöstömitoituksen tulee olla vähintään 0,5 työntekijää. 1.1.2021 henkilöstömitoituksen tulee olla vähintään 0,55 työntekijää ja 1.1.2022 vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Siirtymäajan päättyessä 1.4.2023 edellytetään vähintään 0,7 mitoitusta. Kunnille maksetaan valtionosuutta laajentuvaan tehtävään.

Ei haittaa, vaikka mitoitus tulee voimaan porrastetusti, sillä jo alkusyksystä saadaan tukitöihin omat ammattilaisensa.

Vanhuksilla, jotka ovat Suomen rakentaneet ja jotka nyt kuntonsa ja sairauksiensa takia tarvitsevat hoitoa ympäri vuorokauden, on oikeus saada hyvää hoitoa. Myös hoitajilla on oikeus tehdä työnsä hyvin ja laadukkaasti.

Ei haittaa, vaikka mitoitus tulee voimaan porrastetusti, sillä jo alkusyksystä saadaan hoitajamitoitusta parannettua, kun tukitöihin, siivoukseen, pyykinpesuun ja ruoanlaittoon tulevat omat ammattilaisensa. Hoitotyön ja hoitajien on saatava itselleen kuuluva kunnia ja arvostus, ei juhlapuheissa vaan teoissa. Muutos oikeaan suuntaan on aloitettava heti.

Kaikkia vanhuspalveluiden ongelmia ei tällä ratkaistu, mutta askel on otettu oikeaan suuntaan. Seuraava etappi vanhustenhoidon parantamisessa on luvatusti kotihoito, jossa on erittäin suuria ongelmia. On myös muita kehittämisen kohteita, esimerkiksi johtamiseen liittyen.

Valvontaviranomaisten on oltava tarkkoina, että vanhusten oikeudet ja asiakasturvallisuus toteutuvat kaikkialla. Täytyy myös muistaa, että jokainen ikääntynyt on yksilö ja ansaitsee yksilöllistä hoitoa ja arvokkaan vanhuuden.

Kirjoittaja on Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.