Lukijalta: Mikä pitkittää lahtelaista lamaa?

Kalle Mäkelä

Olen yrittäjäperheen ja -suvun lapsi. Porvari. Kiveriön yhteiskoulun poikia. Opiskelin Helsingin kauppakorkeakoulussa ekonomiksi ja valmistuin 1975.

Työskentelin 12 vuotta suomalaisen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden markkinointitehtävissä Helsingissä ja Turussa. Ostin vuonna 1986 Lahdesta Konelux oy nimisen kodinkoneliikkeen osake-enemmistön ja hain sen konkurssiin 1990-luvun lamassa. Ryhdyin tämän jälkeen parin kaverin kanssa ostamaan ja myymään konkurssipesiä.

Yrittäjäurani kesti yhdeksän vuotta. Uskon yhteiskunnan kehittymisen tapahtuvan yrittämisen ja työnteon kautta, mutta ymmärrän, että ilman omaa syytään heikossa jamassa olevia ihmisiä pitää auttaa ja omaa syytään autettavaksi jättäytyviä pitää voimakkaasti kannustaa ottamaan itseään niskasta kiinni!

Siirryin 1995 Lahden kaupungin elinkeinotoimistoon työllistettynä vaikka en työttömänä ehtinyt vielä ollakaan. Meitä työllistettyjä oli siellä lisäkseni yksi entinen pankinjohtaja. Se oli sananmukaisesti suojatyöpaikka, mutta perspektiivin kannalta tärkeä.

Lahdessa oltiin koko lama-ajan ensisijaisesti kiinnostuneita runsaslukuisen työttömien joukon hyvinvoinnista. Työvoimatoimiston johtaja oli supermies.

Yritystoiminnan kehittäminen oli lähinnä yritystoiminnan ”maapohjan” kehittämistä. Tärkeätä olivat muun muassa teollisuusalueiden kaavoitus ja viitoitusten ylläpito yritysnimineen. Toki kaupungin muutkin yksiköt pyrkivät palvelemaan yrityksiä moninaisissa byrokratian vaatimissa lupa-asioissa ja vastaavissa.

Toivon, että synkkä kirjoitukseni on jo taakse jäänyttä käytäntöä ja ehkä liiankin kärjekästä historiantulkintaa.

Rekrytoinnissa kaupungin perusperiaate oli, että tärkeisiin (en tiedä mihin ei) tehtäviin valittiin henkilöt puoluepoliittisten taustojen tai -suositusten perusteella. Joskus tehtiin hyviäkin valintoja, niin kuin esimerkiksi serkkuni valinta hankintapäälliköksi. Hänen tuleva esimiehensä sanoi, että homma on sinun, jos haet demareiden jäsenkirjan.

Vielä nytkään politiikassa vallitseva epäpätevien valinta pätevien sijaan ei ole tuottanut Suomessa tai Lahdessakaan kovin runsaasti yrityselämää ymmärtäviä työntekijöitä julkiselle puolelle.

Yritysten houkuttelu Lahden seudulle oli kaupungin prioriteetissa kärkisijoilla. Alueen markkinointia tehtiin aktiivisesti turuilla ja toreilla. Onnistumiset olivat kiven alla ja työttömyys pysyi siten suurten kaupunkien huippuluvuissa.

Kuulin silloin huhun, että Nokia olisi kysellyt tonttia tuotekehityskeskukselle Lahdesta järven rannalta. Kyseessä olisi ollut noin 5 000 työntekijän toimitalo. Huhun mukaan kysely olisi tullut kaupungin yksikölle, jonka henkilöstö edusti vasemmistolaisten kiintiötä.

He pohtivat kyselyä ja tulivat siihen tulokseen, että ei reagoida siihen ollenkaan, kun ne 5 000 olisivat todennäköisesti väärien puolueiden äänestäjiä, eikä meillä rantatontteja yrityksille jaeta. Oli huhu totta tai ei, se oli silloin kuultuna todentuntuinen yleinen ilmapiiri huomioon ottaen.

Oma urani jatkui elinkeinotoimistosta kaupungin omistamiin Neopoliin ja Lahden tiede- ja yrityspuistoon eläkkeelle lähtööni asti vuonna 2010. Perustin Neopolissa yrityshautomon startup-yritysten kehityskeskukseksi.

Toimimme yhteistyössä valtakunnallisessa Teknologiakeskusten Liitossa yrityshautomojaostossa. Siellä me lahtelaiset podimme hieman alemmuuskompleksia, kun muun muassa Jyväskylässä ja Oulussa oli jo vuosia aikaisemmin huomattu laman lähtevän lopettamalla työttömien hyysääminen ja keskittymällä teknologiayritysten kehittämisessä avustamiseen.

Tämä viimeisen lauseen loppuosa oli lähes suora sitaatti kunnioittamaltani oululaiselta teknologiakeskushenkilöltä.

Toivon, että synkkä kirjoitukseni on jo taakse jäänyttä käytäntöä ja ehkä liiankin kärjekästä historiantulkintaa. Kannattaisi kaupungin johdon kuitenkin epäilemättä varmistaa, että kaikki panokset kaupunkiseudun kehittämiseksi suunnataan nyt oikeisiin eli avoimen sektorin työllistäviin kohteisiin.

Julkisen puolen uusiin työllistettäviin meillä tuskin tässä lamassa löytyy maksajia. Koko julkinen puolihan rahoitetaan jo nyt yksityisten yritysten ja yksityisen sektorin työntekijöiden verorahoilla.

Kirjoittaja on ekonomi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Lahden demariryhmä vaatii kokoomuskaksikolle potkuja kaikista luottamustoimista – "En ole kuullut mitään näin naurettavaa", kommentoi Francis McCarron
  2. Suora lähetys: Lahden Reipas matkasi Kultsu FC:n vieraaksi - ottelu käynnissä, katso tästä
  3. Osuuskauppa Hämeenmaan toimialajohtaja maskisuosituksesta: "Toivomme, että yhdessä noudatamme viranomaisohjeistuksia"
  4. THL antoi maskisuosituksen, Lahden busseihin ei tule maskipakkoa: "On jokaisen omassa harkinnassa, käyttääkö maskia"
  5. Mies riehui ja haastoi riitaa Lahden torilla
  6. Koronatartunnat selvässä nousussa elokuun alussa – "Trendi on huomattavan huolestuttava"
  7. Lahtelainen urheiluravintola Peluri muuttaa – "Tartuimme tilaisuuteen, kun avautui mahdollisuus päästä vielä lähemmäs keskustaa"
  8. Marin: Hallitus puoltaa THL:n suositusta kasvomaskien käytöstä joukkoliikenteessä ja tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista
  9. Illallinen taivaan alla järjestetään ensimmäistä kertaa Asikkalan Vääksyssä
  10. Taksiliitto toivoo maskisuosituksen laajentamista takseihin – "Oman matkan jälkeen taksiin saattaa tulla riskiryhmään kuuluva"
  11. Sofia Belorf kirjoitti epäillyn pahoinpitelyn jälkeen Ranta-aholle, että pelkää tätä – "Liioittelee asiaa", Ranta-aho sanoi kuulustelijalle
  12. Vesijärvellä Lahdessa ja Orimattilan Mallusjärvellä on havaittu sinilevää
  13. Luhdan hotellihanke sai siunauksen rakennus- ja ympäristölupalautakunnalta – rakennuslupa sallii 17-kerroksisen tornitalon rakentamisen entisen Anttilan paikalle
  14. Kokoomus asetti 24 kuntavaaliehdokasta Lahdessa
  15. Keskusta nimesi kuntavaaliehdokkaita Lahdessa

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.