Pääkirjoitus: Kansanedustajan vahva syytesuoja jää murtamatta, vaikka siihen olisi aineksia

Perussuomalaiset ovat linnoittautuneet Juha Mäenpään suojaksi vastustaen tämän syytesuojan purkamista. Vesa Moilanen / Lehtikuva

Kansanedustajille valtiopäivillä suotu poikkeuksellisen vahva puhevapaus on puntarissa perjantaina, kun eduskunta päättää, antaako se valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaiselle luvan nostaa syyte kansanedustaja Juha Mäenpäätä (ps.) kohtaan. Mäenpää rinnasti vuosi sitten eduskuntapuheessaan turvapaikanhakijat haitallisiin vieraslajeihin.

Arveluttava vertaus poiki neljä rikosilmoitusta, jotka tutkinut poliisi päätyi epäilemään Mäenpäätä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Talvella valtakunnansyyttäjä pyysi eduskunnalta suostumusta asettaa Mäenpää syytteeseen asettaen näin kansanedustajan syytesuojan ensi kertaa koetukselle nykyisen perustuslakimme aikana. Viime vuosisadaltakin tunnetaan vain kolme vastaavankaltaista tapausta, eikä yksikään niistä johtanut syytteeseen asti.

Oikeudelliseen vastuuseen ei joutune Mäenpääkään, vaikka ainekset siihen ovat olemassa. Syytesuojan murtaminen edellyttää eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöä, eikä sitä ole tiedossa perussuomalaisten linnoittauduttua jo talvella oman edustajansa suojaksi. Mieli ei muuttunut, vaikka perustuslakivaliokunta asettui asiantuntijoita kuultuaan puoltamaan Mäenpään syytesuojan purkua.

Valiokunta ei ottanut kantaa syyllisyyteen mutta muistutti, ettei kansanedustajan puhevapautta ole tarkoitettu käytettäväksi rikolliseen toimintaan, tässä tapauksessa ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden loukkaamiseen. Hyvin perustellun mietinnön heikko kohta oli, että se syntyi poikkeuksellisesti äänestyksen jälkeen, mikä tarjosi perussuomalaisille tilaisuuden moittia valiokunnan enemmistöä tapauksen politisoimisesta.

Olisi johdonmukaista hakea oikeudelta ennakkopäätös.

Kieltämättä eduskunta lähtisi vaarallisille vesille, jos se ottaisi tavakseen passittaa kansanedustajia käräjille salissa pidettyjen puheiden johdosta. Siksi syytesuojan pitää olla vankka, mitä on korostettu muistakin puolueista kuin perussuomalaisista.

Mäenpään tapauksessa on silti otettava huomioon, että sitä eivät nostaneet eduskunnan puitavaksi poliittiset vastustajat vaan valtakunnansyytäjä useiden rikosilmoitusten ja poliisin esitutkinnan pohjalta. Siksi olisi johdonmukaista hakea oikeudelta nyt ennakkopäätös siitä, missä tänä päivänä kulkee kenties hämärtymään päässyt raja kansanedustajan nauttiman puhevapauden ja rikolliseksi luokiteltavan puheen välillä.

Näin tuskin tapahtuu, joten sopii toivoa, että edes perustuslakivaliokunnan kannanotto saa kovapäisimmätkin edustajat ymmärtämään, ettei puhujapöntöstä kannata päästellä mitä tahansa, koska riski joutua siitä oikeudelliseen vastuuseen on todella olemassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu