Lukijalta: Skitsofreniapotilaiden elinikää lyhentäviin seikkoihin täytyy puuttua

Laura Hiekkala-Tiusanen, Jukka Kärkkäinen, Sami Pirkola

Suomalaisista noin 50 000 sairastaa skitsofreniaa. Potilaiden elinajanodote, alle 65 vuotta, on dramaattisesti lyhyempi kuin väestössä keskimäärin. Ylikuolleisuus on merkittävintä nuoremmissa ikäryhmissä.

Fyysisen monisairastavuutensa vuoksi suuri osa skitsofreniaa sairastavista kuuluu ajankohtaisen koronavirustaudin riskiryhmään. Tämä ja pandemian aiheuttamasta tilanteesta johtuvat hoitomuotojen rajoitukset lisäävät juuri nyt riskiä kuolemantapausten kasvuun.

Varhaista kuolleisuutta selittävistä tekijöistä merkittävimmät ovat potilaiden runsas ja laajakirjoinen fyysinen sairastavuus; erityisesti sydän- ja verisuonitaudit, syövät, ja hengitysteiden sairaudet – sekä itsemurhat. Epäterveellisten elintapojen, kuten tupakoinnin, ravitsemuksen puutteellisuuden, elämäntyylin passiivisuuden ja päihteiden käytön seuraukset vaikuttavat kyseisten sairauksien syntyyn.

Osaan psykoosilääkkeistä liittyy aineenvaihdunnan, verenkierron ja kylläisyyden tunnistamisen häiriintymistä, ja lisäksi itse sairauteen yhdistyy geneettinen alttius aineenvaihduntapoikkeamiin. Elintapojen ja lääkityksen myötävaikutuksella useimpien potilaiden kohdalla näkyvä merkittävä painon nousu tapahtuu sairastumisen jälkeen.

Lihavuus on muihin verrattuna 3–4-kertaista. Toisaalta myös syrjäytymisen ja köyhyyden vaikutukset heikentävät terveyttä. Fyysisten sairauksien tunnistamisessa ja hoidossa on löydetty useissa tutkimuksissa merkittäviä puutteita.

Skitsofreniapotilaiden elinajan lyhyyteen johtaviin asioihin voi, ja pitää, vaikuttaa. Tätä painotetaan myös päivitetyssä Skitsofrenian käypä hoito -suosituksessa. On tärkeää vaikuttaa heti sairauden diagnosoimisen jälkeen riskitekijöihin fyysisten terveysongelmien ehkäisemiseksi sekä sairauksien viiveettömään havaitsemiseen ja laadukkaaseen hoitoon.

Kehitys vaatii muutosta hoitokulttuurissa ja resurssien kohdentamisessa.

Säännöllisesti toteutettavat terveystarkastukset ja ohjaus tarpeenmukaisiin jatkotutkimuksiin ja elintapakuntoutukseen vähentäisi sairauksia ja nopeuttaisi hoitojen aloitusta. Elintapaongelmiin kohdennettuja interventiota on lisättävä merkittävästi.

Ylipainoriskin vuoksi on heti lääkityksen aloituksen jälkeen aloitettava säännöllisesti seurata painoa, jonka muutoksiin reagointia täytyy myös lisätä.

Uudenlaisia toimivia fyysisen hoidon parantamiseen tähtääviä moniammatillisia ja organisaatioiden rajat ylittäviä toimintamalleja ja verkostoja on saatu toimimaan jo Suomessakin. Näitä on otettava käyttöön perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä muussa potilaille tarpeellisessa aktivoivassa kuntoutustoiminnassa.

Kehitys vaatii muutosta hoitokulttuurissa ja resurssien kohdentamisessa. Yhdenvertaista oikeutta laadukkaaseen terveydenhuoltoon painotetaan myös tuoreessa kansallisessa mielenterveysstrategiassa. Skitsofreniakoalition sanoin: Yhdessä kohti parempaa skitsofrenian hoitoa.

Hiekkala-Tiusanen on psykologi, Suomen Psykologiliitossa ja Taysissa, Kärkkäinen psykiatrian erikoislääkäri Suomen Psykiatriyhdistyksessä ja THL:ssä, Pirkola sosiaalipsykiatrian professori Suomen Aivot -järjestössä ja Tampereen yliopistossa.

Kirjoittajat edustavat Skitsofreniakoalitiota, jonka tavoite on edistää skitsofrenian vaikuttavaa hoitoa Suomessa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.