Pääkirjoitus Vanhusten hoivamitoitus nousee kun ehtii

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on jälleen kerran osoittanut istuvalle hallitukselle, missä nurkassa kaappi seisoo suomalaisessa kansanvaltaisessa yhteiskunnassa.

Tällä kertaa kyse oli viime eduskuntavaalien kuumasta puheenaiheesta, vanhustenhoidosta, ja sen uutta henkilöstömitoitusta koskevasta laista, jonka hallitus oli pyrkinyt saattamaan voimaan jo tulevan elokuun alusta lähtien.

Perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta lakiesitykseen jouduttiin tekemään viime metreillä merkittäviä muutoksia, jotka sotkivat hallituksen kaavailut niin aikataulullisesti kuin merkittävissä määrin myös lain sisällön osalta.

Vaikka eduskunta ehtisi hyväksyä esityksen tällä viikolla ennen kesälomiaan, voimaan laki saataneen vasta lokakuun alusta. Muutaman kuukauden viive ei sinänsä vielä maata kaataisi, mutta ikävämpi takaisku hallitukselle on, että hoitajamitoitusta ei päästäkään nostamaan niin nopeasti niin korkealle kuin hallitus oli alun perin suunnitellut -– ja nykyiset hallituspuolueet ennen viime vaaleja lupasivat.

Mutkia matkaan toi perustuslakivaliokunnan vaatimus saattaa uudet velvoitteet ja niiden edellyttämä rahoitus kulkemaan käsi kädessä.

Jotta valtio kykenee varmasti varaamaan kunnille tarkoitusta varten riittävät rahat, liikkeelle lähdetään varovasti nykytilaa vastaavasta suhdeluvusta 0,5. Tulevina vuosina mitoitusta korotetaan asteittain siten, että hallituksen tavoittelemaan 0,7:ään päästään vasta vuoden 2023 huhtikuussa.

Lakeja ei voi säätää tuosta vain lonkalta.

Seuraavat eduskuntavaalit pidetään juuri huhtikuussa 2023, joten hallitus ehtinee kuin ehtineekin niiden edellä kehua täyttäneensä yhden keskeisistä lupauksistaan. Toki se näyttäisi tapahtuvan viime tingassa, mutta yhtä kaikki tavoitteeksi asetetussa muodossa, ainakin loppujen lopuksi.

Niin helposti ja nopeasti mitoituksen korottaminen ei silti käynyt kuin nykyinen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) vielä viime vaalikauden lopulla, silloin opposition kansanedustajana, väitti voivan tapahtua.

Hallituksessa Kiurukin joutuu hyväksymään tosielämän realiteetit. Lakeja ei voi tai ei ainakaan pitäisi säätää tuosta vain lonkalta. Hallituksen kiirehtiessä tarvittiin taas perustuslakivaliokunta varmistamaan, ettei voimaan ajeta uutta lakia, jota on mahdotonta viedä sellaisenaan käytäntöön.

Yksin raha ei tee tässäkään tapauksessa autuaaksi. Uusi hoitajamitoitus edellyttää ympärivuorokautisiin hoivakoteihin yli 4 000 uutta hoitajaa. Se ei tapahdu hetkessä työvoimapulaa muutenkin potevalla alalla, joten mitoituksen vaiheittainen voimaantulo on tässäkin mielessä tarpeen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut