Pääkirjoitus: Taksilaki menee syystä uusiksi

Pari vuotta voimassa ollutta taksilakia korjaillaan kriittisin kohdin. Janne Laakkonen

Sudeksi jo ennen syntymäänsä epäilty ja sellaiseksi nopeasti todettu taksilaki kirjoitetaan osin uusiksi. Nykyinen hallitus pyrkii paikkailemaan pari vuotta voimassa olleen lain suurimpia epäkohtia kiristämällä tietyin kriittisin kohdin edeltäjänsä löysentämää säännöstelyä.

Tuoreessa esityksessä muun muassa ehdotetaan taksiliikenneluvan saamisen edellytyksiin tiukennuksia, joissa korostuu yrittäjän koulutus ja vastuu. Myös hinnoittelun läpinäkyvyyttä pyritään taas vahvistamaan asiakkaan ja verottajan hyödyksi.

Sipilän hallituksen ja sen liikenneministerin Anne Bernerin (kesk.) läpiajama taksiuudistus helpotti alalle tuloa, kevensi yrittäjille sekä kuljettajille asetettuja vaatimuksia ja vapautti hinnoittelun. Tämä lisäsi uudenlaisten palvelujen tarjontaa, kuten oli tarkoituskin.

Samalla kuitenkin lisääntyi myös epävarmuus niin yrittäjien kuin asiakaskunnan keskuudessa. Yhteiskunnan tuella ajettavat taksikyydit ajautuivat paikoin sekasortoiseen tilaan. Myös harmaan talouden on epäilty hyötyneen uudistuksesta, minkä vuoksi päättäjillä on nyt suuri tarve pyrkiä korjaamaan lakia luottamuksen palauttamiseksi alaa kohtaan.

Varjopuolet ovat niin näkyviä, että taksiuudistus on helppo nimetä yhdeksi viime aikojen räikeimmäksi esimerkiksi epäonnistuneesta lakiesityksestä, jonka hallitus jyräsi eduskunnassa enemmistönsä voimin kovalla hopulla lävitse, vaikka sitä kohtaan osattiin esittää perusteltua kritiikkiä jo valmisteluvaiheessa.

Ainoaksi se ei jäänyt, sillä samaan kastiin eduskunnan tarkastusvaliokunta on tuoreessa selvityksessään laskenut myös Kelan housut kintuissa yllättäneen toimeentulotukiuudistuksen sekä työttömien kiroaman aktiivimallin, jonka uusi hallitus ensi töikseen purki.

Tutkimustiedon merkitystä ei pidä vähätellä.

Valitettavasti perinne uhkaa jatkua tälläkin hallituskaudella, sillä lainsäädännön arviointineuvosto on jo löytänyt huomautettavaa parista Marininkin hallituksen esityksestä kuten lastensuojelu- ja energiatehokkuuslaista.

Ennaltaehkäiseväksi lääkkeeksi tarkastusvaliokunta tarjoaa muistakin yhteyksistä tullutta varhaista puuttumista riskeihin heti kun niitä ilmenee. Tutkimustiedon merkitystä ei pidä vähätellä, ja parantamisen varaa on kaikilla asianosaisilla lähtien ministeriöiden valmistelijoista ja päätyen poliittisiin päättäjiin, jotka lait lopulta hyväksyvät tai jättävät hyväksymättä.

Tarkastusvaliokunta haluaa myös vahvistaa arviointineuvoston roolia ja panostaa suurten hankkeiden valmisteluun. Tässä vanha tuttu konsti on parlamentaarinen komitealaitos, joka onkin jo tekemässä vahvaa paluuta pitkän hiljaiselon jälkeen.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut