Lukijalta: Koronaepidemian toista aaltoa ei ehkä tulekaan

Heikki Korpela

Suomen koronaepidemia on nyt sammumassa, eikä toista aaltoa tulekaan. Harvardin yliopiston immunobiologit ovat ennustaneet, että koronavirusepidemian toinen aalto on epätodennäköinen. Samaan johtopäätökseen ovat tulleet Uuden-Seelannin, Japanin, Etelä-Korean ja Australian epidemiologit.

Näissä maissa korovirukseen kuolleiden määrä on ollut maailman pienimpiä ja koronavirus saadaan nyt tukahdutetuksi. Tällöin uusia koronatartuntoja enää todeta. Se vähentää koronaepidemian toisen aallon riskiä. Esimerkiksi Uusi-Seelanti sai koronaviruksen tukahdutetuksi ja purki lähes kaikki rajoitukset. Suomessakin on jo monia alueita, joissa ei ole todettu uusia tartuntoja yli kuukauteen.

Uusiin viruspandemioihin pitää kuitenkin varautua, ja seuraava voi olla jo nurkan takana. Yhdysvaltain tartuntatautiviraston ennusteen mukaan seuraava viruspandemia voi puhjeta jo lähivuosien aikana, koska eläimistä ihmisiin siirtyvät virustaudit ovat lisääntymässä. Ympäristömyrkyt, torjunta-aineet, ilmastonmuutos ja ilmansaasteet edistävät uusien pandemiavirusten syntymistä.

Esimerkiksi Aasian villieläintoreista on tullut terveysuhka. Aasian suuret siipikarjan kasvattamot lisäävät myös pandemiauhkaa. Sika toimii virusmuunnosten välittäjänä, ja uusi pandemiavirus virus voi syntyä esimerkiksi lintujen, sian ja ihmisen viruksista.

Tosiasiassa koronavirus on tappanut paljon enemmän ihmisiä kuin viralliset tilastot osoittavat. New York Times -lehden mukaan huhtikuun lopussa oli 46 000 vainajaa jäänyt tilastoimatta. Brittilehti Financial Times puolestaan totesi, että koronavirukseen on saattanut kuolla 60 prosenttia enemmän ihmisiä kuin viralliset tilastot osoittavat. Varsinkin hoivakodeissa monisairaiden koronakuolemat jäävät tilastoimatta. Koronainfektiota seuraa usein bakteeri-infektio, ja hoivakotien monisairaat kuolevat usein antibioottiresistenttiin bakteeri-infektioon.

Koronavirukseen kuolleisuudessa voidaan todeta lähes satakertaiset erot. Britanniassa, Espanjassa ja Italiassa koronakuolleisuus on ollut maailman suurimpia. Esimerkiksi Britanniassa oli kuollut koronaan kesäkuun alkuun mennessä 615 ihmistä miljoonaa asukasta kohti ja vastaavasti Espanjassa 590 ja Italiassa 555 ihmistä. Sen sijaan Japanissa, Etelä-Koreassa, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa oli kuollut koronaan kesäkuun alkuun mennessä vain 5 – 7 ihmistä miljoonaa asukasta kohti, kun Suomessa vastaava luku oli 59 ja Ruotsissa 466.

Varsinkin hoivakodeissa monisairaiden koronakuolemat jäävät tilastoimatta.

Joulukuussa 2019 syntyi lepakon koronaviruksesta uusi pandemiavirus. Sen arvellaan siirtyneen ihmisiin muurahaiskävyn kautta. Erikoista tässä pandemiassa on lasten vähäinen sairastavuus. Lapset sairastavat koronavirusinfektion oireettomana tai vähäoireisena. Lapsilla ei ole todettu myöskään elimistön ylimitoitettua tulehdusreaktiota, sytokiinimyrskyä. Siihen liittyy tulehduksen välittäjäaineiden liiallinen lisääntyminen. Sen sijaan aikuisilla ja hoivakotien monisairailla koronavirus voi laukaista hengenvaarallisen sytokiinimyrskyn. Se vaurioittaa keuhkokudosta ja syntyy vakava hengitysvajaus.

Ylimitoitettu tulehdusreaktio synnyttää American Journal of Medicine -lehden mukaan haitallisen happiradikaalien myrskyn. Se lisää koronaviruksen tappavuutta suurentamalla hengitysteiden limakalvon läpäisevyyttä ja vaurioittamalla verisuonien sisäpintaa. Tulehdusta ja hapettumista estävä kasvisruoka pienentää koronakuolleisuutta. Se parantaa limakalvon puolustusta ja vaimentaa sytokiinimyrskyyn liittyvää tulehdusta ja happiradikaalien liikaeritystä.

Koronavirukselle altistavien riskitekijöiden perusteella voidaan ennustaa, ketkä sairastuvat tai kuolevat koronavirukseen. Esimerkiksi sydän- ja keuhkosairaudet, liikalihavuus ja diabetes altistavat koronavirusinfektiolle. Monet erilaiset tulehdukset altistavat myös koronavirukselle, kuten hampaiden tukikudosten tulehdus (parodontiitti) ja vyötärölihavuuteen liittyvä vatsaontelon sisäelinrasvan tulehdus.

Kirjoittaja on emeritusprofessori, dosentti ja lääkäri Hämeenlinnasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Kun käsityöviha vaihtui rakkauteen – lahtelainen Siiri Tikkanen kilpailee cosplayssa ja valmistaa kaikki asunsa itse
  2. Vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri hurmaantui kalojen kauneudesta ja käytti seitsemän vuotta Suomen kalojen kuvaamiseen – lopputuloksena ainutlaatuinen kuvateos, katso komeat otokset
  3. Hartwallin panimon kuparikeikasta ehdollista mieskaksikolle – kävivät varkaissa myös Kivimaan koulun työmaalla
  4. Koronan aiheuttamat hoitojonot ovat pisimmät Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä – "Jonojen purkamisessa menee käsitykseni mukaan aikaa ensi kevääseen"
  5. KymiRing on edelleen pahasti kesken, mutta ratayhtiön toimitusjohtaja Markku Pietilä uskoo tapahtuma-alueen kilpailukyvyn merkittävään kasvuun
  6. Koronatartunnan saaneista Päijät-Hämeen kausityöntekijöistä yksi on tehohoidossa – Ruokavirasto vakuuttaa: korona ei leviä mansikan kautta
  7. Rahoituslupien saaminen oli kiven takana, mutta evakkopatsaan pystytys Lahden Hennalaan jatkuu vuoden 2021 aikataulussa – "Viittä vaille valmista"
  8. Juice Leskisen sitaateista koottiin kirja, eikä materiaalia puuttunut – "Aloimme vähän kilpaakin muistella Juicen parhaimpia letkautuksia"
  9. Ensin lama vei työpaikan, sitten syntyi lapsi, jolle luvattiin vain kahdeksan kuukautta elinaikaa – "Ilman sisua en olisi selvinnyt", Kaisa, 65, sanoo
  10. Henkilöauto törmäsi kovalla vauhdilla puuhun Lahdessa
  11. Hollolan kunta antoi rukkaset vielä yhden kerran – Miekkiöön ei rakenneta tuulivoimalaa
  12. Kun neljä lasta ja aikuinen mies joutuivat veden varaan Heinolan Jyrängönvirrassa, oli Yrjö Ristola jo irrottamassa omaa venettään laiturista: "Ilman pelastusliivejä sieltä olisi haettu ruumiita"
  13. Juha Honkosen uutisanalyysi: Haavistolla on Marinin luottamus – vielä
  14. Lukijalta: Hoitotyö ja sote-uudistus tarvitsevat johtajansa
  15. Yhä useampi lapsi pääsee harrastamaan ilmaiseksi – kymmenen miljoonan euron avustuspotti kuntien haettavaksi syksyllä

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.