Markus Pirttijoen Esalainen: Todistakaa juhannuksena, että olin väärässä

Markus Pirttijoki

Markus Pirttijoki

Viikon kuluttua näihin aikoihin kerrataan ensimmäisiä tilastoja suomalaisten kyvystä selviytyä hengissä niinkin vaativasta urakasta kuin juhannuksen vietosta. Oletettavasti luvut eivät tänä vuonna ole mairittelevia. Toivottavasti olen väärässä. Pahoin pelkään, että en ole.

Tilastoihin perustuva historia sotii sitä vastaan, että nyt kävisi hyvin. Viikonlopun vaaranpaikkoja on erityisesti kaksi. Ensimmäinen alkaa, kun suljet autossa oven ja toinen, kun avaat veneessä sepaluksen. Jos keskimääriin ylletään, ensi viikonloppuna menettää henkensä yhteensä yli kymmenen henkeä joko liikenneonnettomuudessa tai hukkumalla. Tänä vuonna varsinkin jälkimmäiset luvut voivat olla paljon karumpia kuin keskimäärin.

Suomessa on juhannuspyhinä viimeisen kymmenen vuoden aikana kuollut hukkumalla 57 ihmistä. Erityisen synkkiä lukuja kirjattiin vuosina 2016, 2012 ja 2010. Näinä vuosina hukkui juhannuksena yhdeksästä kymmeneen henkeä.

Sen sijaan vuonna 2014 hukkuneita oli vain yksi, ja tämä on äärimmäinen poikkeus lähes 50 vuoden ajanjaksolla, jona Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto on hukkumistapauksia kirjannut muistiin.

Kertaakaan ei ole selvitty yhdellä hukkuneella paitsi silloin 2014.

Mutta palataan vielä näihin kurjiin vuosiin 2016, 2012 ja 2010.

Ne eivät ole vuosia, jolloin Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa tai maassamme elettiin poikkeuksellista nousu- tai laskukautta. Ihmisten alttiutta vetää vettä henkeen ei selitä urheilullinen menestys eikä taloudellinen ylemmyyden tai alemmuuden tunne. Selitys on paljon yksinkertaisempi: lämpötila.

Suomalaisten hukkumakuolleisuus on suoraan verrannollinen ilman lämpötilaan. Ei niinkään veden, vaan ilman. Veteen on päästävä kun hellettä pukkaa.

Vuosina 2016, 2012 ja 2010 juhannuksena on ollut verraten lämmintä. Vuonna 2016 Seinäjoella mitattiin liki hellelukemia.

Vuonna 2012 sää oli aurinkoinen ja lämpöä noin 20 astetta. Vuonna 2010 käväistiin hellerajan lämpimämmällä puolella ainakin Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Arvannette millainen sää oli vuonna 2014, jolloin vain yksi hukkui? Kyllä, jäätävää.

Hallalukemia mitattiin Etelä-Suomea myöten ja vettä satoi. Tuolloin oli yleinen vitsi, että Suomessa on yhtä lämmintä juhannuksena ja jouluna. Näin koleat juhannukset ovat olleet harvinaisia. Vuonna 1977 oli myös koleaa ja silloin hukkui "vain" kuusi henkeä. 1970-luvulla hukkuneita oli tyypillisesti parikymmentä.

Ensi viikonlopun sääennuste viestii siitä, että lämmintä on luvassa. Vaikka epävakaisen sään riski on kasvanut, hellettä lienee tulossa ainakin osaan maata. Olosuhteet ovat valmiit sille, että juhannuksesta ei selvitä alle kymmenen hukkuneen tilastomerkinnöillä.

Riskiä kasvattanee se tämän vuoden erityispiirre, että koronakevään karanteenin jälkeen ihmisillä on intomieli korkealla ja he mylvivät mökeillään kuin lehmät laitumelle päästessään.

Mutta on meillä vielä toivoa. Selvisimme koronasta siksi, että toimimme vastuullisesti. Samalla tavalla voimme selvitä myös juhannuksesta. Kestän sen, että ennusteeni menisi pieleen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu