Marjaana Laholan Esalainen: Roskaaminen on ihmisten mielestä suurin uhka luonnollemme – mutta miksi ihmiset silti roskaavat?

Marjaana Lahola

Kun tulee ongelma, suomalainen menee metsään. Karjuu männikköön, hengittää syvään koivikossa, itkaisee suon laidalla.

Metsä on kulttuurissamme turvasatama ja pakopaikka. Jo Jukolan veljekset karkasivat Impivaaran korpiin pakoon sivistystä ja lain kouraa.

Ei ole mikään ihme, että metsiin paettiin myös tänä keväänä. Nyt korvessa tosin liikkuu susien sijaan ihmisiä, jotka kävelevät vastaan suhisevissa tuulipuvuissa.

Suomalaisten erityisestä luontosuhteesta on puhuttu pitkään ja hartaasti. Nykyisin luonnon pitäisi olla kuin koti tai rakas ystävä, jonka luo voi aina mennä.

Tuo ajatus rakoilee kuitenkin joka kerta, kun polkuja tallatessa vastaan tulee roskia.

Roskien ekosysteemi on monipuolinen ja hyvinvoiva: niihin kuuluvat esimerkiksi tänä keväänä paljon lisääntyneet nenäliinat, ihmisten läheisyyteen hakeutuvat tupakantumpit sekä paikallisesti vaihtelevat erikoisuudet, kuten metsään lennähtäneet täydet koirankakkapussit tai Hollolan Kiikunlähteen läheisyydestä bongatut ulostepaperit.

Nuotiopaikkojen lämpöön hakeutuu kokonaisia kaljatölkkien sukuja.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) parin vuoden takaisen kyselytutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista pitää luontoa tärkeänä, kokee sen olevan osa kansallista identiteettiä ja uskoo luonnon lisäävän hyvinvointia ja terveyttä.

Lisäksi Syken mukaan vähän vajaa puolet suomalaisista kokee olevansa huolissaan Suomen luonnon tilasta. Globaalin luonnon tilanteesta huolta kantaa melkein neljä viidestä vastaajasta.

Ja kun kysyttiin, mikä on luonnollemme suurin uhka, ilmastonmuutos jäi yllättäen niukasti kakkoseksi. Kaikkein useimmin suurimmaksi uhaksi nimettiin roskaaminen.

Jos kerran roskaaminen huolettaa kaikkein eniten, miksi ihmeessä ihmiset roskaavat?

Esimerkiksi Chicagon kaupungin verkkosivut listaavat useita syitä. Sen mukaan ihmiset roskaavat, koska eivät tunne olevansa vastuussa julkisista paikoista. Roskaaja myös ajattelee, että joku toinen siivoaa hänen jälkensä. Lisäksi ihmiset roskaavat muualla kuin omassa naapurustossaan, jolloin siitä tulee jonkun muun ongelma.

Roskaaminen myös ruokkii itseään: ensiksi roskaamisesta tulee tapa, ja toiseksi roskia heitetään helpommin paikkaan, jossa on sotkua jo ennestään.

Sen onkin varmasti huomannut jokainen, joka on nähnyt ylitsevuotavia kierrätyspisteistä ja roskiksia. Kovin mielelläänhän sinne laittaisi silti omatkin roskansa...

Ihmiset kai roskaavat, koska se ei tunnu erityisen vakavalta rikokselta. Yhden nenäliinan tai tupakantumpin heittämistä maahan ei myöskään välttämättä ajatella roskaamiseksi, vaikka se sellaista onkin.

Kyse on myös kulttuurista: esimerkiksi Japanissa on totuttu siihen, että hyvin monessa paikassa roskakoreja ei ole. Kun roskaa syntyy, se kannetaan mukana kotiin.

Sitä olisi kaikkien luonnossa olijoiden opeteltava. Eihän roskia jätetä ystävänkään kotiin, eikä menninkäisillä ole siivouspalvelua.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut