Lukijalta: Koronavirusta vastaan tarvitaan innovaatioita

Juha Tervala

Yhteiskunnallista päätöksentekoa pitäisi ohjata kustannus-hyötyanalyysien, joiden avulla arvioidaan toimenpiteiden hyötyjä suhteessa kustannuksiin. Hahmotetaan koronakriisin kustannuksia: Hallituksen päätös julistaa poikkeustila 16.3. nojasi THL:n ennusteisiin, joissa infektiokuolleisuudeksi arvioitiin 0,05–0,1 prosenttia. Science-lehden mukaan infektiokuolleisuus on ollut Ranskassa 0,7, joka on huomattavasti enemmän kuin THL:n ennusteessa.

Suomen Pankin ennusteen mukaan bruttokansantuote (BKT) laskee tänä vuonna 5–13 prosenttia. Oletetaan, että BKT laskee yhdeksän prosenttia, mikä tarkoittaa 22 miljardia euroa. Talous elpyy kriiseistä hitaasti, joten lovi BKT:hen 2020-luvulla on tätäkin massiivisempi ja julkinen sektori menettää verotuloja kymmeniä miljardeja.

Maailman ehkä arvostetuimman tiedelehden, Sciencen, pääkirjoituksessa keskusteltiin koronaviruksen voittamista innovaatioilla. Jos ajatellaan kustannus-hyötyanalyysiä, toimien ja innovaatioiden, jotka pelastavat ihmishenkiä ja nopeuttavat talouden paluuta mahdollisimman normaaliin arkeen, potentiaaliset hyödyt ovat massiivisia.

Valtion tulisi rahoittaa lääke- ja kansanterveystieteellisiä ja terveysteknologia-alan tutkimus- ja kehityshankkeita, joilla kehitetään keinoja ennaltaehkäistä viruksen leviämistä ja hoitaa koronaviruksen saaneita. Jos valtio ohjaa rahoja huomattavaan määrään potentiaalisia tutkimus- ja kehityshankkeita, todennäköisyys kaikkien hankkeiden epäonnistumiseen on pieni.

Tartuntaketjuja jäljittävä mobiilisovellus, ns. koronasovellus, on innovaatio, joka voisi nopeuttaa normaaliin arkeen palaamista. Science-lehdessä arvioitiin, että koronasovellus, joka muistaa lähikontaktit ja ilmoittaa välittömästi lähikontaktista positiivisen koronatestin saaneeseen ihmiseen, voi jopa painaa tartuttavuusluvun alle yhden, jos riittävän monet ihmiset käyttävät sitä. Koronasovellus, joka auttaisi epidemian tukahduttamisessa, olisi erinomainen investointi.

Valtio on laatinut useita lisätalousarviota, mutta ne ovat lähes kokonaan reaktioita terveydenhoitomenojen kasvuun ja taloustilanteen heikkenemiseen. Martti Hetemäen johtaman Exit-työryhmän julkaisemisen jälkeen tehdyssä lisätalousarviossa tehtiin koronaviruksen hallintaan liittyviä menolisäyksiä 16 miljoonan edestä, muun muassa rokote- ja lääkekehitystutkimuksen tukemiseen ja koronasovellukseen.

Valtio on laatinut useita lisätalousarviota, mutta ne ovat lähes kokonaan reaktioita terveydenhoitomenojen kasvuun ja taloustilanteen heikkenemiseen.

Jos BKT laskee 22 miljardilla vuonna 2020, pandemian aiheuttama BKT-tappio on noin 60 miljoonaa päivässä. Valtion panostukset innovaatioihin, joilla pyritään saamaan koronaepidemia hallintaan, vastaavat ainoastaan neljännestä kriisin päivässä aiheuttamasta tappiosta!

Kustannus-hyötyanalyysi sanoo, että hanke kannattaa toteuttaa, jos nykyhetkeen diskontatut hyödyt ovat suuremmat kuin nykyhetkeen diskontatut kustannukset. Kriisin kustannukset mitataan ihmishengissä ja kymmenissä miljardeissa euroissa, joten innovaatioiden, jotka lyhentäisivät ja lieventäisivät pandemiaa ja talouskriisiä, potentiaaliset hyödyt ovat pelastettuja ihmishenkiä ja miljardeja euroja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut