Lukijalta: Äänileikkuri käyttöön hyvinvointiyhtymässä

Seppo Heinonen

Pääkirjoituksessa ( ESS 27.5.) ehdotettiin, että Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän perussopimuksen ilmeinen valuvika tulisi korjata, jotta yhtymän päätöksentekokyky saadaan varmistetuksi, kun edes puheenjohtajaa ei saatu taaskaan nimetyksi.

Kokouksen puheenjohtajalla ei vallanjaon kannalta ole mitään merkitystä, elleivät äänet mene tasan, jolloin puheenjohtajan ääni ratkaisee. Siksi päätöksentekoelimissä on yleensä pariton määrä ääniä, kuten hyvinvointiyhtymän yhtymäkokouksessakin eli 201. Lahdella on siinä 105 ääntä eli yksinkertainen äänten enemmistö, mikä takaisi sille täyden äänivallan eli sanan- tai määräysvallan, ellei lisäksi vaadittaisi, että päätöksen takana on kolmasosa jäsenkunnista.

Päätöstä ei synny, ellei voittavaan koalitioon kuulu Lahden lisäksi vaikkapa neljän äänen Hartola ja kahden äänen Myrskylä ja Pukkila. Näillä onkin yhtä paljon äänivaltaa kuin kahdeksalla muulla kunnalla, joilla on 5–22 ääntä. Vallanjako ei siten heijasta millään tavalla peruspääoman jakaumaa tai kuntien väkilukuja, mikä lieneekin pattitilanteiden perussyy.

Yksinkertainen ratkaisu onkin äänileikkuri, joka leikkaa Lahden äänimäärää yhtymäkokouksessa alle sadan.

Ääni- tai äänestysvalta on eri asia kuin äänimäärä tai -osuus. Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg on 2000-luvulla kunnallisvaalien jälkeen laskenut puolueiden voimasuhteet kunnissa ( Äänestysvalta Suomen kunnissa, Analyysi vuonna 2017 valituista valtuustoista, Taulukko 24, Acta Politica Aboensia A5, Turun yliopisto 2017.)

Valta- ja voimasuhteet on tässä ja Wibergin tutkimuksissa laskettu Shapleyn–Shubikin valtaindeksillä (SSI). Lloyd S. Shapley ja Martin Shubik kehittivät sen 1954. Shapley sai vuonna 2012 taloustieteen Nobelin palkinnon, tosin eri keksinnöstä. Valtaindeksejä on muitakin, joihin voi tutustua vaikkapa Turun yliopiston Voting Power and Power Index Websitella.

Maakuntaitsehallinto vaaleilla valittavine valtuustoineen on Suomessa puolitoista vuosisataa myöhässä.

Kuntayhtymämalli ja erikoissairaanhoitolain 17 pykälän perälauta eli 20 prosentin äänileikkuri olisi ratkaissut sosiaali- ja terveysuudistuksen perustuslailliset ongelmat ilman raskasta väliportaan hallintoa vaaleineen, josta ei tähän päivään mennessä ole tullut mitään. Kunnat voisivat vapaasti sopia muistakin äänileikkureista.

Perusterveydenhuollon menot muodostavat vain pari prosenttia kaikista sote-menoista, joten sen liittämisen erikoissairaanhoitoon ei luulisi olevan mahdotonta.

Maakuntaitsehallinto vaaleilla valittavine valtuustoineen on Suomessa puolitoista vuosisataa myöhässä. Ensimmäinen ehdotus maakuntaitsehallinnosta tehtiin säätyvaltiopäivillä vuonna 1867, ja ensimmäinen komitean tekemä lakiehdotus valmistui vuonna 1881.

Kirjoittaja on taloustieteiden maisteri Vantaalta.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut