Lukijalta: Ollako vai eikö olla rahaliitossa?

Heimo Kyyhkynen

Kiivas keskustelu on alkanut siitä, pitäisikö Suomen valtiona tukea avustusten voimalla heikommin menestyviä Etelä-Euroopan maita. Tilanne näyttää huonolta siitäkin syystä, että näköpiirissä on vain huonoja vaihtoehtoja.

Ensinnäkään Suomella ei ole muiden pohjoismaiden tapaan omaa valuuttaa, johon voisimme ”hädän hetkellä” turvautua. Tämä on jo suuri este sille, että voisimme ”uhkailla” eurovaluutasta eroamisella, jos avustusoperaatioon ei osallistuta. Omaan valuuttaan siirtyminen tuntuisi tässä maailmantilanteessa täysin epärealistiselta.

Suomella on jo eurovaluutassa merkittäviä velkavastuita, joiden järjestely jollain muulla tavalla tuntuu myös täysin mahdottomalta. Esimerkiksi suuria pääomia vaativia laivatilauksia on Suomen valtion rahoitusjärjestelmien kautta tuettu miljardiluokan takauksilla.

Laivatilauksia tehneet kansainväliset yritykset ovat jo nyt ilmoittaneet halukkuutta siirtää tilattujen alusten toimituksia myöhempään ajankohtaan. Mikäli osa näistä laivatilauksista peruuntuisi jostain syystä kokonaan, seuraisi siitäkin merkittäviä luottotappioita valtiolle. Uudenkaupungin autotehtaan jatko ja tulevaisuus ovat myös mielenkiinnon kohteena, kun markkinoiden uusjako on jossain vaiheessa tehty.

Myös Suomessa toimivan pankkisektorin koko on suhteellisen suuri, ja on tietynlainen rahoitusriski, jos pankkien toiminnassa tapahtuu jokin merkittävä käänne kielteiseen suuntaan. Tässä joitakin esimerkkejä siitä, mitä vastuita Suomella on jo eurovaluutan puitteissa. Pitääkö Suomen tästä huolimatta pysytellä euroalueen rahoitusjärjestelmässä siitäkin syystä, että lainaa on saatavissa alhaisella korolla, vaikka edellä esitetyt vastuut lankeaisivat joiltain osin Suomen valtion maksettavaksi?

Kysymys kuuluukin, onko liian myöhäistä kieltäytyä näistä uusista velka- ja rahoitusvastuista, joita on pikkuhiljaa lisätty EU-jäsenmaille? Tilanne vaikuttaa Suomen kannalta pitkälle edenneeltä ”shakkipeliltä”, jossa siirtoja voi tehdä enää vain merkittävien EU-maiden viitoittamaan suuntaan.

Tosin kansalaisten silmissä tämä järjestely vaikuttaa nykyaikaiselta tai uuden tyyppiseltä sotakorvaukselta.

Hallitus on ilmaissut tavoitteeksi avustusten painopisteen siirtämistä jäsenmaiden osalta velkapainotteiseksi. Vaikuttaa kumminkin siltä, että tässä ei välttämättä täysimääräisesti onnistuta ja Suomen valtio joutuu ottamaan velkavastuita, sekä osallistumaan joidenkin jäsenmaiden avustuspaketteihin merkittävillä summilla.

Voisiko tässä tilanteessa olla yksi neuvottelutavoite se, että Suomen avustuksina antamat miljardit pitäisi korvamerkitä ja edellyttää avustuksia saavia jäsenmaita tekemään tilaukset Suomessa toimivilta korkean teknologian ympäristö- tai muilta vientialan yrityksiltä. Vientisektorin vaikeudet ovat vasta tulossa, ja niitäkin pitäisi tukea valtion velkarahalla, jos kaupankäynti tyrehtyy täysin.

Tässä voisi olla yksi vaihtoehto vientiyritysten toiminnan järkeväksi tukemiseksi. Tämä kyllä rikkoo EU:n voimassa olevia hankintalakeja, mutta eiköhän siihenkin löydy jokin poikkeussääntö, koska kyseessähän ”pitäisi olla” vain kertaluontoiseksi tarkoitettu avustava poikkeustoimi.

Tosin kansalaisten silmissä tämä järjestely vaikuttaa nykyaikaiselta tai uuden tyyppiseltä sotakorvaukselta. Hyvin asiansa hoitanut jäsenvaltio ottaa velkaa avustettavan jäsenmaan puolesta, joka taas avustuksen turvin tekee tilauksen velkaa ottaneelta jäsenvaltiolta. Vaikuttaa uuden tyyppiseltä kiertotaloudelta.

Onneksi hallituksen ministereinä on tällä hetkellä tätä nuorempaa sukupolvea, joka joutuu arvioimaan talouspolitiikkansa riskit ja kantamaan siitä päättäjinä vastuuta myös pitkällä aikavälillä, varsinkin jos kaikki ei mene, kuten on ajateltu. Päätöksiä on joka tapauksessa tehtävä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Pirjo Lempiäisen kahvila toimii Lahden torilla samalla paikalla, jolle hänen äitinsä perusti aikoinaan kalakojun
  2. Korona sekoitti leasingin kuviot: vuokra-autot halutaan kotimaan lomakaaraksi normaalia hanakammin, mutta tarjonta on tavallista pienempää
  3. Uutissuomalaisen debatti: Tutkija Leena Ilmola-Sheppard listaa kolme pärjäämisen sääntöä Suomen viranomaisille ja yrityksille – "Valitusvirren veisuu luo harvoin menestystä"
  4. Syövän kanssa taisteleva pariskunta on tehnyt kalliopihastaan upean harrastuksen – katso kuvat kauniista pihasta
  5. Ahdistusta, masennusta, itsemurha-ajatuksia... Kysely valottaa koronapandemian vaikutuksia yhdysvaltalaisten mielenterveyteen – "Aikuiset eivät ole kunnossa Amerikassa"
  6. Auton voi vuokrata jopa vuosiksi, mutta palvelun hinnat vaihtelevat sadoista euroista liki tuhansiin
  7. FC Lahden kulmapotkumaestro sai kehut voiton jälkeen – "Jos tuollaisia palloja tulee lisää, kyllä me niistä maaleja tehdään"
  8. Tulevaisuuden keskussairaalalle muurattiin peruskivi koronan vuoksi jälkikäteen Lahdessa
  9. Koiviston auton kuljettajat huolissaan työturvallisuudesta – vain harva matkustaja käyttää maskia: "Olemme kohta kaikki karanteenissa eivätkä bussit kulje"
  10. Ari Helmisen uutisanalyysi: Korona latistaa SDP:n, keskustan ja kokoomuksen kokousten tunnelman – ja hillitsee pitkien puukkojen yötä
  11. Lahdessa on nyt poikkeuksellisen paljon rottia – epäsiistit pihat ja jätekatokset houkuttelevat tuholaisia
  12. Tappioton putki jatkuu - FC Lahdelle komea kotivoitto
  13. Lahden Ahkeran 16-vuotias Ilona Mononen kiri komeasti SM-hopealle
  14. Pääkirjoitus: Työllisyyskeinoja löytyy, jos on tahtoa ja uskallusta
  15. Milja Kungaksen Esalainen: Koronakevään jäljet väsyttävät vieläkin – miten aiotte selvitä tulevasta syksystä?

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.