Kolumni: Maistuisivatko hiirenvirnat ja munavelli? Kokeile perinneherkuttelua

Kahviin, jos sitä keitämme, tulee muistaa käyttää vain pieni pala kahvinselvikettä. Sami Lettojärvi

Päivi Rämö

Yksi Suomen juhlavuoden 2017 teemoista on ”Syödään yhdessä”. Älkäämme sortuko tarjoamaan jouluruokia vielä pikkujouluissa! On muitakin perinneherkkuja, joilla voimme hemmotella ystäviä. Reseptejä saa selailla vaikkapa vuoden 1927 Kotiruoka-kirjasta.

Olemme säilöneet kesällä hiirenvirnoja ja voimme nyt valmistaa alkuruoan kypsentämällä ne sokerivedessä, höystämällä voilla, suolalla, jauhoilla ja etikalla.

Siltä varalta, että joku kieltäytyy kasviksista, kiehautamme munavellin. Otetaan vehnäjauhoja ja pari litraa maitoa, joita keitetään kymmenen minuuttia ankarasti vispilöiden. Otetaan kuusi munankeltuaista ja kaadetaan maito niiden päälle. Kuumennetaan edelleen kuumeisesti vispilöiden. Saostumisen jälkeen seos maustetaan suolalla. Vatkataan vielä kuusi valkuaista kovaksi vaahdoksi, sokeria sen sekaan ja lusikalla pieniä pallosia velliin. Ihan kuin marenkia!

Siinä olivat alkupalat. Jos pääruoka on kalaa, olemme alkaneet valmistella sitä kolme viikkoa sitten, jolloin päästimme kalat päiviltä pitämällä niitä etikkavedessä. Sitten perkasimme ne, nuijimme, paloittelimme ja panimme kylmään veteen viikoksi. Keitimme tuhkasta, kalkista ja vedestä väkevän lipeän, joka siivilöitynä valutettiin kaloille. Siinä kalat killuivat, kunnes paisuivat hyvin. Sen perään vaihdettiin vettä päivittäin, kunnes kala noin viikon päästä olikin valmista keitettäväksi.

Joukossa lienee joku, jolle kalaruoka ei sovi. Häntä varten olemme saalistaneet metsäjäniksen, jonka nyljemme ja kiehautamme maidossa. Myös sen kylkiluut keitetään maidossa, jolla sitten valelemme lihaa paistumisen aikana. Kypsennämme, kunnes tuntuu murealta.

Paistettu metsokin käy tähän, jollei jänö osu ansaan. Kotiruoassa on yksityiskohtaisesti neuvottu, miten menetellään metson valmistelussa. Sen polvinivelille, kaulanahalle, kivipiiralle ja siiventyngille on ikiomat niksinsä, mutta emme ole avuttomia, koska osaamme lukea.

Jälkiruokaherkuksi teemme tuulihattuja. Sekään ei ole vaikeaa, kunhan mittaamme tarkoin, että niin voita kuin jauhojakin on 212 grammaa. Hatut kypsennetään sopivassa tasaisessa uunilämmössä. Puserramme paperitötterön läpi täytekermavaahdon ja lisäämme jokaiseen mesimarjahilloa. (Emme tietenkään unohtaneet käydä mesimarjassa kesällä.)

Kahviin, jos sitä keitämme, tulee muistaa käyttää vain pieni pala kahvinselvikettä.

Ruokavieraiden poistuttua ja tiskattuamme perintöporsliinit ja -kristallit soodavedessä voimme levätä hetken, ennen kuin ryhdymme hilloamaan appelsiininkuoria. Niitä tarvitsemme pian kakkujen mausteeksi.

Lykkäämme tietysti pikkujouluaterian tuonnemmaksi, jos sisäpiikamme ovat tulenpalavan kiireisiä muiden jouluvalmistelujen kanssa. Hopeiden ja kuparien kiillotus menee aina vähäarvoisempien töiden edelle, tietää tarkka ja taitava taloudenpitäjä.

Kirjoittaja asuu maalla, marttailee lämpimikseen, puhuu työkseen ja kirjoittaa lystikseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Heinäkuussa on vielä hiljaista, mutta elokuussa tanssitaan jo muutamalla Päijät-Hämeen tanssilavalla – katso, missä lavatansseja järjestetään
  2. Hanhiongelma ryöstäytyi käsistä Kaivannon uimarannalla Heinolassa
  3. Kaasujalka oli jälleen raskas Lusin suoralla Heinolassa
  4. Oletko todellinen Päijät-Hämeen tuntija? Testaa tietosi kuvavisassa
  5. Suomessa todettu kuusi uutta koronavirustartuntaa
  6. Tallimaisemissaan kisaava Knows Best ei lähde Suur-Hollolaan pullistellen – ravivalmentaja Hannu Laakkonen on virittänyt viisivuotiasta ruunaansa maltillisesti kohti huippua
  7. Hykyn toimitusjohtaja Marina Erhola irtisanoutui THL:n ylijohtajan tehtävästä – "Ratkaisu tuntui oikealta"
  8. Suur-Hollola-ajo täyttää Lahden seudulla auki olevat hotellit – "Minilomille alkaa riittää kysyntää"
  9. Työttömyyttä itsekin kokenut Heinolan kirkkoherra Janne Hatakka on tänä keväänä kuullut monien perheiden toivottomia tarinoita
  10. Lukijalta: Saadaanko vihdoinkin tasapainoinen sote? Hyky on hyvinvointikuntayhtymä – ei sairaanhoitopiiri
  11. Hammashoitokäynnit vähenivät jopa alle puoleen korona-aikana – jonojen purkuun voi mennä vuosia, arvioi Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja
  12. Päijäthämäläisen Salpausselkä Geoparkin haku Unesco-verkostoon käynnistyi – statuksen voi saada aikaisintaan vuonna 2022
  13. Jari Ronkaisen Vierailija-kolumni: Hallitus ei ole noudattanut eduskunnan herrasmiessopimusta, vaan on tehnyt politiikkaa koronan varjolla
  14. Heinolan Kailas-talon rakentaminen voi alkaa aikaisintaan ensi vuoden alussa
  15. Jollaleiri kouli uusia purjehtijoita Heinolassa

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.