Kolumni: Kaupunkipuiston hehtaarista 200 000 euron hyöty

Heikki Setälä

Kaupungistuminen on maailmanlaatuinen megatrendi. Suomenkin asukkaista runsaat kaksi kolmannesta asuu kaupunkialueilla ja taajamissa, ja kaupunkilaisten osuuden ennustetaan entisestään kasvavan. Kaupungistumiseen liittyy kosolti ongelmia, jotka vaikuttavat paitsi ihmisen myös alueen kasvillisuuden ja eläimistön menestymiseen ja hyvinvointiin.

Ihmisasutuksen ameebamaisesti levittyvä kasvu kaupunkien reuna-alueille lienee tunnetuin esimerkki kaupungistumisen luonnolle aiheuttamista haasteista. Tällainen kasvu on usein hallitsematonta ja vie tilaa paitsi tuottavilta maanviljelyalueilta myös luonnontilaisilta suojelu- ja virkistysalueilta.

Myös kaupunkien ydinalueilla tapahtuu. Kaupunkirakenteen tiivistämisen nähdään vähentävän työpaikkamatkailua ja siten leikkaavan liikenteen aiheuttamia hiilidioksidi- ja muita saastepäästöjä.

Tiivistämisideologiaan liittyvät maankäyttöpaineet kohdistuvat usein kaupunkien viheralueisiin. Syynä on pitkälti, että puistot ja muut vehreät virkistysalueet nähdään maa-alueina, joille rahallisen arvon määrittäminen on haasteellista. Kauneudelle on hankala laskea hintaa.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että maankäyttöuhan alla olevat kaupunkiviheralueet, niiden kasvillisuus ja elävä maaperä, ovat vastuussa samoista tärkeistä ekologisista toiminnoista kuin luonnonalueet. Näitä viheralueiden kaupunkilaisille ilmaiseksi tekemiä, elämää ylläpitäviä toimintoja kutsutaan ekosysteemipalveluiksi.

Olemme Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella, Lahden kampuksella selvittäneet näitä ”viherpalveluita”, kuten viheralueiden vaikutuksia ilmansaastepitoisuuksiin ja hulevesien määrään ja laatuun.

Lisäksi tutkimme eri-ikäisten, eri kasvityyppejä (havu- ja lehtipuut, nurmi) kasvavien kaupunkipuistojen vaikutuksia saastukkeiden detoxifikaatioon eli myrkyttömäksi tekemiseen, sekä puistomaaperän kykyyn varastoida ilmakehän hiiltä ja ravinteita.

Miten kaupunkiviheralueet vastaavat niille asetettuihin haasteisiin? Tutkimuksemme tulokset osoittavat kaupunkipuistojen tärkeän roolin kaupungin keuhkoina, eritoten niiden maksana ja munuaisina. Ilman viheralueiden sadevettä läpäisevää ja vettä sitovaa maaperää hulevedet muodostavat kaupunkitulvia, joista aiheutuvat kustannukset voivat kohota merkittäviksi.

Myös hulevesien laatu on suoraan kytköksissä kaupunkivihreän määrään: kun maapinta-alasta noin neljännes on viheralueita, hulevesien mukana vesistöihin kulkeutuvien ravinteiden ja raskasmetallien määrä on merkittävästi vähäisempi kuin tiiviisti rakennetuilla alueilla.

Näille palveluille voidaan antaa myös hintalappu. Olemme arvioineet hehtaarin laajuisen, lahtelaisen kaupunkipuiston arvoksi runsaat 200 000 euroa! Tähän hintaan sisältyvät ainoastaan hulevedet, eivät muut tutkimamme puistojen ekosysteemipalvelut, kuten katupölyn merkittävä vähentäminen, hiilen sitominen ilmasta maaperään, ravinnevalumien esto pinta- ja pohjavesiin eivätkä viheralueiden kauneusarvot.

Tutkittu tieto tukee kaupunkien viheralueiden säilyttämistä. Välittyykö viesti kaupunkisuunnittelusta vastaaville päätöksentekijöille? Lahden kaupungin osalta tilanne näyttää valoisalta. Hennalaan rakennettavan uuden asuntoalueen suunnittelussa otetaan huomioon paitsi alueen luontoarvot, myös sovelletaan uutta tietoa esimerkiksi hulevesien hallinnassa.

Lahden keskusta-alueen tiivis rakentaminen jo ennestään niukasti viheralueita sisältävälle maapohjalle aiheuttaa omat ongelmansa. Sosio-ekologisesti kestävän kaupunkimiljöön rakentaminen ja säilyttäminen keskusta-alueilla onkin erityisen haasteellista. Tässäkin asiassa tieteen tarjoamia ratkaisuja kannattaa kuunnella.

Kirjoittaja on kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Helsingin yliopiston Lahden kampuksen ympäristötieteiden laitoksella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Jatkuvat vahingonteot turhauttavat lahtelaisyrittäjiä – "Minua varoitettiin etukäteen, että kaikki kannattaa nostaa turvaan"
  2. Poliisi otti Nastola-operaatiossa kiinni kaksi tapon yrityksestä epäiltyä
  3. Päijät-Hämeessä todettu kolme uutta koronavirustartuntaa
  4. SJK ei ole koskaan voittanut Lahdessa – Arkivuo, Zeqiri ja Imbongo nousevat FC Lahden avaukseen
  5. Lahtelainen kuvataiteilija Matti Koskela on kuollut
  6. Katumaasturia kuljettanut päihtynyt mies kolaroi ensin Lahdessa, jäi poliisin haaviin tuntia myöhemmin Asikkalassa
  7. Kansallisarkiston selvitys Vierumäen taistelusta: yli 300 kaatuneen määrä ei ole mahdollinen, suurin osa kaatuneista Lahden punakaartilaisia
  8. Enemmistöllä lahtelaisvaltuutetuista on toistaiseksi kriittinen kanta yhtymän ja Mehiläisen yhteisyritykseen – kokoomus ja vasemmisto edustavat ääripäitä, ja monissa ryhmissä kaivataan lisää tietoa
  9. Suomessa kolme uutta koronavirustartuntaa muttei uusia kuolemia – tartunnan saaneiden keski-ikä laskenut epidemian kuluessa
  10. Koronavirus vei melkein perheenisä Jukka Pylvänäisen hengen – "Tauti on opettanut elämän arvoa"
  11. Ei tullutkaan peruspuujalka, vaan kolme leikkausta ja pysäyttäviä uutisia lääkäriltä, nyt Mikko Viitikko suitsuttaa fyssaria: "Saan olla kiitollinen, että hän otti asian vakavasti"
  12. Asikkalan Vääksyn Ranskalaisen kyläkaupan omistaja julkaisi Facebook-päivityksen nuorten kesätyöntekijöiden kaltoinkohtelusta – laaja tuki yllätti, ja kaupalle on tultu jopa Tampereelta asti
  13. Näppis: Miten turisti osaa tulla Lahden keskustaan?
  14. Kreikasta siirretty Suomeen pakolaislapsia ilman huoltajaa
  15. Lahtelainen Mimmi Vepsäläinen toivoi jo kymmenvuotiaana, että voisi tanssia koko ikänsä – kolmessa maassa opiskellut tanssija asuu taas kotikaupungissaan

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.