Ville Skinnari: Millainen urheilukaupunki Lahti on vuonna 2030 - kunnianhimoinen Lahti Sports Hub 2030 -kokonaisuus vastaa

Ville Skinnari

Lahtelaiset jääurheiluseurat ovat aiheellisesti nostaneet esille huolensa lasten, nuorten ja ikäihmistenkin jääurheilun harrastusolosuhteista. Teimme tähän liittyvän valtuustoaloitteen jo viime valtuustokaudella yhdessä edesmenneen Martti Heinon (sd.) kanssa. Tosiasia on, että Lahti on jäänyt pahasti jälkeen jääurheilun olosuhteissa, koska tekojäärataa ei ole. Torille rakennettu tekojää on osoittanut, että kysyntää on olemassa.

Meidän tulee tehdä monipuolinen jääurheiluareena, jossa voidaan toteuttaa yhteisiä talvisia tapahtumia syksystä kevääseen. Oleellista olisi, että tekojääalueen voi kesällä päällystää keinonurmella, jolloin se olisi ympäri vuoden monipuolisessa käytössä.

Käytännössä tekojään sijoituspaikkoja voisivat olla Kisapuisto tai Laune riippuen siitä, miten suunnitelma Ranta-Kartanossa etenee. Sijoituspaikka-asia avaa minusta hyvin Lahden tämän hetken ongelmaa liikunta- ja urheilurakentamisessa.

Laajempia urheilurakentamisen kokonaisuuksia ei ole onnistuttu suunnittelemaan eikä synnyttämään, ja samalla yksittäiset hankkeet ovat kärsineet: Teivaan hotellia ja uimahallia on rakennettu jo 30 vuotta - Kisapuistoa ja tekojäätä vasta vähemmän aikaa.

Lahdella on maineikas historia talviurheilun kansainvälisenä pääkaupunkina, mutta miten käy tulevaisuudessa? Kilpailu on maailmalla kovaa ja tapahtumat menevät markkinataloudessa sinne, missä tarjotaan kilpailukykyisimmät olosuhteet. Kysymys ei ole vain Lahdesta, vaan koko Suomen tulevaisuudesta pohjoismaisten hiihtolajien arvokisojen ja muiden urheilutapahtumien järjestäjänä.

Pyysin joulukuussa urheilurakentamiseen erikoistuneita Hjallis Harkimoa ja Mika Sulinia esittelemään maailmalla ja Suomessa tekemiään case-esimerkkejä Lahden virkamies- ja politiikkajohdolle. Yhteenvetona teimme esityksen tulevaisuuden Lahti Sports Hub 2030 -kokonaisuudeksi.

Tavoitteena on yksinkertaistettuna yhdistää nyt sirpaleiset hankkeet yhdeksi kokonaisuudeksi, koska pienet yksittäiset hankkeet, joita yksittäiset toimijat vuorollaan ”selvittävät”, eivät ole yleensä edenneet toivotulla tavalla. Lahti Sports Hub -kokonaisuuden onnistuminen edellyttää vahvaa sitoutumista kaikilta eli yhteistä näkemystä, kehityspolkua ja omistajuutta sekä yhtä brändiä.

On selvää, että kunnianhimoinen, vuoteen 2030 ulottuva konsepti tarvitsee oman ”Master Planin”, mutta se pitää toteuttaa vaiheittain. Suunnitteluosaamista meiltä löytyy Lahdestakin.

Ja edelleen, kyse ei ole vain Lahdesta tai Päijät-Hämeestä: valtion, maakunnan ja kaupungin roolien lisäksi myös seurojen, yritysten ja yhteisöjen rooli on välttämätön. Alueen omilla yrityksillä on samalla mahdollisuus päästä pilotoimaan uutta osaamista omassa kotikaupungissa.

Laatuun kannattaa panostaa, koska huonoa ja halpaa ei kannata julkisellakaan rahalla tehdä. Voi tietysti olla, että Lahdessa halutaan tehdä yksittäisiä kohteita ja katsoa sitten mihin se riittää.

Historia vain on osoittanut, että ei kovin pitkälle. Yksityisen raha houkuttelu julkisen kanssa kimppaan on vaatinut ja vaatii vielä jumppaamista, puhumattakaan kansainvälisestä sellaisesta.

Loppuun on hyvä todeta, että oli Lahden johtamisjärjestelmä vanha tai uusi, itse pihvi ei ole muuttunut tai muuttumassa. Lahti tarvitsee jatkossakin osaavan johtajan, joka näkee uusia kokonaisuuksia ja pystyy johtamaan yli perinteisten rajojen - oli hän sitten pormestari tai kaupunginjohtaja.

Kirjoittaja on lahtelainen kansanedustaja (sd.)

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.