Tapani Ripatti: Patsaskiehunta ei laantunutkaan päätökseen - mitkä väitteistäni eivät pidä paikkaansa?

Kuvittelin kiehunnan Mannerheim-patsasta koskevan valtuustoaloitteeni ympärillä taantuvan, kun se tuli tyrmätyksi, mutta eikös mitä.

Yksiä vihastuttaa tapa, millä kirjoitan tai puhun Mannerheimista. Toisia ärsyttää, että kritisoijana on vanha tiskijukka ja risuparta, jolla ei ole oikeutta häpäistä Hänen nimeään. Kolmannet kysyvät, eikö valtuustolla ole muuta tekemistä. Kukaan ei kuitenkaan löysän heittelyn sijasta kerro, missä valehtelen tai vääristelen totuutta.

Aloitan valtuustosta. Valtuusto tekee arvokasta työtä monella eri tasolla ja rintamalla, mutta valtuusto on myös arvojohtaja. Valtuustoaloitteet, päätökset, talousarviot ja niin edelleen kertovat kaupunkimme arvoista. Minäkin perään arvoja.

Kyseenalaistan Mannerheim-patsaan, koska kyseenalaistan suurmieskeskeisen historiantarkastelun. Esko Valtaoja: ”Ihmiskunnan todellinen historia on kertomusta siitä, mitä tapahtui ihmisille, ei sitä, mitä tapahtui vallanpitäjille ja heidän suunnitelmilleen maailman tai joen vastakkaisen rannan valloittamiselle."

Lahden museon kannanoton mukaan Lahden patsas on kunnianosoitus ja sillä on kiinteä yhteys Lahteen. Mitä tuo tarkoittaa ihan oikeasti?

Helsingissä on Mannerheim-ratsastajapatsas, jonka olemassaololle on vankat perusteet. Se on historiallinen kannanotto voitonparaatissa 1918 ratsastavasta valkoisesta kenraalista. Samankaltaisin perustein on helppo hyväksyä myös Tampereen ja Mikkelin Mannerheim-patsaiden olemassaolo.

”Historia ei pohjimmiltaan ole kertomusta siitä, mitä ihmiset tekivät toisilleen, vaan siitä, miten he tulivat toimeen heitä ympäröivän maailman kanssa.”

Tuon lainan avulla yritin arvioida laajemmin Mannerheimin historiallista suuruutta yhteistyökykyisenä, neuvottelutaitoisena ja etenkin 1944–1946 toimintakykyisenä valtionjohtajana sekä 1939–1945 alaisiaan tasapuolisesti kohtelevana ja nopeisiin päätöksiin kykenevänä ja osaavana sotapäällikkönä.

Etsin Mannerheimin arvoja ja ihmiskuvaa kysymällä Valtaojaan nojaten, miten Mannerheim kohteli vihollisiaan, rintamatovereitaan tai lähimmäisiään? Kiinnostava oli myös kysymys, miten Mannerheim hahmotti maailmaa? Miten johdonmukainen oli hänen suhteensa Saksaan (Hitler) tai Neuvostoliittoon (bolsevikit, Stalin, maan valkoiset kenraalit). Vastaukset johtivat valtuustoaloitteeseen.

Valtuustokäsittelyssä vain Francis McCarron (kok.), Lasse Koskinen (ps.), Erkki Nieminen (sd.) sekä Elisa Lientola (vas.) ottivat kantaa aloitteeseeni. Kunnioitukseni heille tästä.

Muut valtuustossa vaikenivat, ja muistatteko, että sisällissota alkoi, kun enemmistö demareista ei uskaltanut avata suutaan äänekkäiden tovereiden edessä. Kuitenkin joudun kysymään valtuutetuilta McCarron, Nieminen ja Koskinen sekä aloitteestani kimpaantuneilta; mitkä väitteistäni eivät pidä paikkaansa?

Monissa kommenteissa vihjaillaan, että ”demarit” ja ”kommarit” olisivat mukana aloitteessani. Valitettavasti Lahden demari- ja vasurivaltuustoryhmillä ei ole asiaan mitään osuutta. Ne nielivät ikivanhan Mannerheim-myytin ratsuineen kaikkineen. Mitä se kertoo?

Hyvä ”näppisväki”, voisiko joku asiallisesti perustellen kertoa, missä vääristelen totuutta tai kerron valheita, kun heittelette: ”Häpeäisit”, ”Ripatti saa loukata miten vaan!” ja niin edelleen.

Lopuksi niille, jotka kysyvät, ”millä kompetenssilla huutelee (tyhjän-) toimittaja?” Ennen valtuustoaloitettani paneuduin seuraaviin teoksiin, joista hain kysyttyä kompetenssia. Ovatko niiden kirjoittajat risupartakommareita ja kirjat ”suomettumisen ajan historianopetuksen tyylinäytteitä”:

Euroopan neuvoston kidutusta tutkivan komitean psykiatrian asiantuntija Pirkko Turpeinen-Saari, ( 2016), professori, ulkoasiainneuvos Juhani Suomi (2013), historiantutkija ja tietokirjailija Aapo Roselius (2013), sotahistorian professori ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti Martti Turtola (, 2016), ulkoasiainhallinnossa palvellut diplomaatti, lakimies ja historioitsija Jukka Seppinen (, 2014), avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja (, 2010), valtiotieteen maisteri ja Suomen sisällissotaa käsitteleviä dokumenttielokuvia tehnyt elokuvaohjaaja Tuulikki Pekkalainen ja Seppo Rustanius (, 2008), oikeus- ja hallintohistorian dosentti ja filosofian tohtori Lars Westerlund (Venäläisssurmat Suomessa 1914–22, Osa 2.1., Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2/2004).

”Historiallinen kokonaistotuus on eri asia kuin usko tai muistot.”

Kaikkia kunnioittaen.

Tapani Ripatti

kaupunginvaltuutettu (sd.)

Lahti

Aiheeseen liittyvää

  1. Kaupunginmuseo tyrmää Marskin patsaan siirtämisen – "Veistoksella on kiinteä suhde Lahteen ja sijaintipaikkaansa" 24.8.2018 18:55
  2. Lukijalta: Jos Mannerheimin patsas pitäisi siirtää, tulisiko näin tehdä myös sankarihautausmaalle? 5.6.2018 9:30

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut