Lukijalta: Perusterveydenhuoltoa pitää parantaa järjestämistavasta riippumatta

Pentti Lampi

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä valmistelee kilpailutusta, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut on tarkoitus siirtää kilpailutuksen voittaneen yhtiön kanssa yhteisyritykseen. Asia on ollut esillä julkisuudessa lähes ainoana mahdollisuutena parantaa perusterveydenhuollon palveluja Päijät-Hämeessä.

Tällaisessa tilanteessa lienee oikeutettua pohtia, mitä hyvältä perusterveydenhuollolta voisi odottaa ja mitä asioita hyvään toimintaan pääsemiseksi pitäisi ottaa huomioon. Miettiä voi myös sitä, miksi perusterveydenhuollon parantaminen ei onnistuisi nykyistä toimintaa kehittämällä.

Varsin yleisesti hyväksytään ajatus, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon pitää toimia integroidusti ja mielellään sujuvassa yhteistyössä sosiaalipalvelujen kanssa. Tärkeä on myös näkemys siitä, että kustannustehokas järjestelmä ei voi rakentua ilman toimivaa perusterveydenhuoltoa.

Pohdittavaksi tuleekin, vaatiiko tähän pääseminen järjestämistavan muuttamista tai yritysjärjestelyjä vai onnistuisiko asioiden korjaaminen muulla tavalla. Muutama asia tuntuu keskeiseltä.

Ensinnäkin erityisen tärkeää on tarkastella asiaa palveluja käyttävän väestön näkökulmasta. Palveluja tarvitsevat kuntalaiset odottavat sujuvaa asiakaslähtöistä toimintatapaa, hyvin yhteen sovitettua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua, jolle ominaista on oikea-aikaisuus, jatkuvuus ja kunkin toimintakyyn mukainen kuntoutus, seuranta, neuvonta ja ohjaus.

Palveluja käyttävä kuntalainen hyötyy toimintamallista, jossa palveluprosessit on mukautettu tiiviiseen, eri ammattiryhmien yhteistyöhön. Tarvitaan siis moniammatillisen toiminnan, työnjaon ja toimintatapojen kehittämistä. Tällainen työskentelytapa lienee yleisesti myös perusterveydenhuollon ammattilaisten toiveena.

Kuntalainen hyötyy mallista, jossa palveluprosessit on mukautettu tiiviiseen, eri ammattiryhmien yhteistyöhön.

Toisena tärkeänä asiana on syytä todeta, että terveyskeskukset eivät ole yleisesti ottaen viime vuosina olleet kovin vetovoimainen työpaikka monien ammattiryhmien näkökulmasta. Poikkeuksia tietysti on. On siis tarpeen luoda ja varmistaa terveyskeskuksista kilpailukykyisiä, nykyaikaisesti toimivia ja samalla haluttuja työpaikkoja.

Hyvin koulutettuja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia kiinnostaa varmaan työpaikka, jossa palvelutoiminnan sujuvuus perustuu selkeään ammattiosaamiseen perustuvaan työnjakoon ja yhteistyöhön, hyvään johtamiseen, koulutusmahdollisuuksiin, hyvään perehdytykseen, tuen ja ohjaukseen saamiseen, riittävään resursointiin, asianmukaisiin turvallisuusjärjestelyihin, mahdollisuuteen joustaviin työjärjestelyihin sekä ajanmukaiseen digitalisaatioon.

Tällaiset asiat on helppo nähdä tärkeinä perusterveydenhuollon vetovoimatekijöinä. Ne eivät myöskään riipu palvelujen järjestämismuodosta.

Päijät-Hämeessä on pitkä historia yhteisestä kehittämisestä ja hyvästä vuoropuhelusta perustason ja erikoissairaanhoidon välillä. Yhteistyö potilas- ja asiakastyön tasolla on ollut yleensä sujuvaa. Työnjaosta on voitu sopia pääsääntöisesti kummankin tason mahdollisuuksien pohjalta palveluja käyttävien edun mukaisesti. Tulevien, suunnitelmissa olevien mahdollisten järjestelyjen ei soisi heikentävän yhteistyön mahdollisuuksia tai luovan ainakaan uusia raja-aitoja.

Päätöksentekijöiden pitää pohtia mahdollisten perusterveydenhuoltoa koskevien ratkaisujen vaikutuksia huolellisesti ja riittävän monipuolisesti unohtamatta demokraattisen hallinnon ja omistajaohjauksen ulottuvuuksia.

Kirjoittaja on lääkintöneuvos Hollolasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu