Hanna Myyrän Esalainen: Harvoin on odotettu rokotetta yhtä hartaasti

Hanna Myyrä

Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta suomalaiset ymmärtävät hyvin rokotteiden merkityksen. Vaikka sairaudet, joita rokotteilla on onnistuttu vähentämään tai jotka on pystytty peräti voittamaan kokonaan, eivät ole monille enää tuttuja, rokoteohjelmaa noudatetaan kuuliaisesti vauvaikäisestä lähtien.

Kukapa haluaisi kärsiä esimerkiksi jäykkäkouristuksesta, vaikka todennäköisesti kukaan ei tunne ketään, joka olisi sen saanut.

Toki on olemassa äänekäs vähemmistö, jonka mielestä kaikki rokotukset ovat vain haitaksi, mutta meidän muiden ottamilla piikeillä suojellaan myös heitä laumaimmuniteetilla. Jättävätkö he ottamatta rokotteen myös uutta koronavirusta vastaan sitten, kun se saadaan kehitettyä, jää nähtäväksi.

Uutta rokotetta ei varmaan koskaan ole odotettu yhtä hartaasti kuin nyt covid-19-sairautta vastaan. Kun melkein koko maailma on kamppaillut vaarallista tartuntatautia vastaan ja maailmantalous on siinä samalla romahtanut, ollaan valmiita panostamaan rokotekehitykseen.

Lopulta vain toimivan rokotteen avulla voidaan päästä lähemmäs vanhaa normaalia, vaikka pysyvää suojaa ei silläkään uskota saavan.

Koronavirusta vastaan on tällä haavaa vireillä ainakin 125 rokotehanketta eri puolilla maailmaa. Ne antavat uskoa siihen, että toimiva rokote ennen pitkää saadaan. Suomessa rokotteen kehittämiseksi on menossa kolme hanketta.

Nopea prosessi ei kyseessä ole, sillä rokotetta on testattava huolellisesti, jotta siitä saadaan mahdollisimman turvallinen. Lääkkeiden lupamenettely ei suotta ole hidas, vaan sen tarkoituksena on varmistaa lääkeaineiden turvallisuus.

Kukaan ei halua ottaa sellaista riskiä, että sivuvaikutuksena tulisi jokin narkolepsian kaltainen elinikäinen sairaus, kuten kävi sikainfluenssarokotteen jälkeen.

Myös Suomen hallitus on antanut tukea rokotekehitykseen. Lisäksi se varasi lisätalousarviossaan 110 miljoonan euron määrärahan rokotteen hankkimiseen. Näin meillä on rahat jo varattuna ja olemme valmiita ostoksille sitten, kun rokote vihdoin saadaan markkinoille.

Erilaisia aika-arvioita rokotteen tulemisesta käyttöön on esitetty, mutta niin kauan kuin rokotetta ei ole saatu laajasti testattua, arvioita voi pitää enemmänkin toiveina.

Optimistisimman arvion mukaan rokote olisi valmis käyttöön jo syyskuussa. Esteeksi saattaa muodostua se, ettei rokotetta saada testattua riittävän laajoilla ihmisjoukoilla epidemian laannuttua. (HS 2.6.)

Koronavirusrokotteen kehittäjä tulee kokoamaan huomattavat taloudelliset voitot, ja jo tiedot lupaavista hankkeista ovat nostaneet lääkeyhtiöiden osakkeiden kurssia.

Yleensä uuden lääkkeen ensimmäisenä markkinoille saava asettaa hinnan mahdollisimman korkeaksi, kunnes patenttioikeuden laukeaminen antaa muille lääketeollisuuden yrityksille mahdollisuuden tuottaa samaa. Silloin kilpailu laskee hintoja. Samoin käy todennäköisesti koronavirusrokotteen kanssa.

On hyvä, että Suomi on jo hankintaan varautunut, mutta rokote ei voi jäädä köyhienkään maiden ulottumattomiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu