Lukijalta: Mökkeily ei riitä korvaamaan maksullisten palveluiden sulkua

Suomalaisia patistetaan nyt monelta taholta viettämään kesälomansa kotimaassa. Mökkivälittäjät ja erilaiset tutkimukset ennakoivat valtaosan suomalaisten loma- jopa työviikoista kuluvan kesämökeillä eri puolilla kaunista maatamme.

Paikallisille ruokakaupoille mökkiläiset tuovat varmasti merkittäviä lisätuloja, mutta suomalaisen matkailuelinkeinon toipumista ei tämäntyyppinen lomanvietto kuitenkaan edistä.

Kun Suomen suvea normaalisti rikastuttavat tapahtumat on monilta osin peruttu tai niiden osallistujamääriä rajattu, on esimerkiksi bussimatkoja järjestävien matkatoimistojen ryhmämatkoilta pohja pois.

Koulujen keväisten luokkaretkien poisjäänti on koetellut monen matkailuyrityksen taloutta jo ennestään haastavan kevättalven päätteeksi.

Nyt vielä kun tärkeä matkailijaryhmä, aktiivinen senioriväkemme, odottaa maamme hallitukselta vihreää valoa kodista poistumiseen, käy ammattimaisen matkailubisneksen pyörittäminen entistä hankalammaksi.

Matkailu ei ole mitään nappikauppaa, sillä sen osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli vuonna 2018 2,7 prosenttia. Muihin teollisuudenaloihin verrattuna matkailu on samaa kokoluokkaa kuin metsäteollisuus ja suurempi kuin elintarviketeollisuus.

Matkailu on myös osa vientiteollisuutta silloin, kun puhutaan Suomeen suuntautuvasta matkailusta.

Kansainvälisen matkailun avaaminen onkin elinehto suomalaisen matkailuelinkeinon selviytymiselle tämän kriisin yli.

Sitä tarvitsevat ulkomailta Suomeen ja Suomesta ulkomaille matkoja järjestävät ja välittävät matkatoimistot ja matkanjärjestäjät, samoin kuin autonvuokraus-, bussi-, laiva-, lento- ja muita kuljetuspalveluja tarjoavat yritykset, kylpylät, hotellit ja muut majoitusliikkeet, erilaiset ohjelmapalvelujen tarjoajat sekä valuutanvaihtoyritykset, kotimaassa ja ulkomailla toimivia matkailuoppaita unohtamatta.

Vaikka suomalaiset saataisiin nyt innostumaan isosti näiden palvelujen käytöstä perinteisen mökkilomailun rinnalle, ilman kansainvälisiä matkailijoita kysyntää ei ole alan toimijoiden palveluille riittävästi.

Kansainvälisen matkustuksen kolikon toinen puoli on suomalaisten loma- ja/tai työmatkustus ulkomaankohteisiin.

Viime viikkojen aikana on kuulunut jopa syyllistäviä äänensävyjä suomalaisten haaveille viettää osa kesälomasta kotimaan rajojen ulkopuolella.

Naapurimaihimme suuntautuvaa matkustusta vähätellään nuuskan- tai viinanhakureissuiksi ja toive kaupunki- tai rantalomasta toisessa Euroopan maassa tuomitaan jopa epäisänmaalliseksi teoksi.

Ajatus on outo, kun miettii, kuinka myönteisesti itse vastaavasti suhtaudumme kansainvälisten vieraidemme kiinnostukseen Suomea kohtaan.

Kansainvälisen matkustuksen parissa toimii satoja suomalaisia yrityksiä, joiden kriisistä selviytyminen on kiinni maamme rajojen avautumisesta. Matkailutoimijoiden taholta tulevalle nokittelulle ei ole siis sijaa, kun kaikki tarpovat samanlaisessa suossa.

Suomen matkailualan liitto (SMAL) edustaa matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien ohella laajaa joukkoa muita matkailuyrityksiä suomalaisista ja kansainvälisistä varustamoista, lentoyhtiöistä ja hotelliketjuista koti- ja ulkomaisiin matkailutoimistoihin ja pieniin yksityisiin matkailukonsulttiyrityksiin.

Kaikilla näillä yrityksillä on yhteinen tarve saada kansainvälinen matkustus käyntiin mahdollisimman pian. Tähän tarvitaan Suomen hallitukselta aktiivinen ote neuvotteluissa muiden EU- ja Schengen-maiden kanssa rajojen avaamisesta.

Suomalaisilla matkailuyrityksillä ei yksinkertaisesti ole varaa valtion suunnalta tulevaan vapaan kilpailun ohjaamiseen ja rajoittamiseen.

Matkailun keskeisiä tavoitteita ovat kansainvälisen kaupan ohella ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden lisääminen kansojen kesken. Kutsutaanhan sitä myös maailman suurimmaksi rauhanliikkeeksi. Ei siis rakenneta sotaa Suomen rajojen sisällä koti- ja ulkomaanmatkustuksen välille.

Anne-Marjut Väänänen

Puheenjohtaja

Heli Mäki-Fränti

Toimitusjohtaja

Suomen matkailualan liitto SMAL

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Käsikranaatti odotti vuosikymmenet Vesijärven pohjassa – 11-vuotias poika löysi: "Yleensä löytyy pullonkorkkeja ja nauloja"
  2. Enemmistö Asikkalan päättäjistä aikoo puoltaa Vääksyn Yhteiskoulu -hankintaa, mutta viime hetken soraäänet ovat äänekkäitä – kuntaa syytetään tietojen salailusta, ESS selvitti mistä on kyse
  3. Lahtelaisen jengiläisen asunnossa dopingaineita, aseita ja vahvaa kokaiinia
  4. Vesijärven pohjasta nousi käsikranaatti - poliisi eristi alueen Lahden matkustajasatamassa
  5. Heinolan Pursiseuran Jyri Lehtinen on voittanut useamman Päijännepurjehduksen, eikä palo rakkaaseen lajiin sammu, vaikkei voittaminen olekaan enää se kaikkein tärkein asia
  6. Lojerin sairaalasänkyjen valmistus siirtyi Lahdesta Hollolaan
  7. Myös mansikkapellolla voi olla Koronaa – "Ei tarvitse nimeä pelätä"
  8. Lahden Matkakeskukselle rakennettu Jaksonkatu on avattu liikenteelle
  9. Etäopiskelu vaikeutti monen nuoren elämää, eikä nuorisotyöllä ollut Lahdessa resursseja auttaa – Etsivän nuorisotyön profiilia pyritään nyt elvyttämään runsaiden lisäavustusten turvin
  10. Näppis: Jos Tapanilassa ei ole kyse rasismista, niin sitten on kyse psyykkisesti sairaiden syrjimisestä
  11. Gallup: Tarvitaanko Asikkalan Vääksyyn isoa yhteiskoulua?
  12. Lahtea markkinoidaan nyt kotimaan matkailijoille
  13. Syötkö täytekakkua hopea- vai muovilusikalla? "Ruokailunautintoon vaikuttaa moni muukin asia kuin tekninen osaaminen", sanoo molekyyligastronomiaan perehtynyt professori Anu Hopia
  14. Ministeri Lintilä näkee Lahdessa potentiaalia kansainväliselle huipulle, mutta yrityksiä pitää rohkaista – "Ravimiehenä sanoisin, että teillä on nyt paalupaikka"
  15. USU-gallup: Hieman yli puolet pitää rasismia merkittävänä ongelmana Suomessa – "Huolestuttava tulos", sanoo tasa-arvoministeri

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.