Hanna Myyrän Esalainen: Virtuaalitoteutukset eivät korvaa elävää elämää

Hanna Myyrä

Koronakriisi ja poikkeustila ovat nostaneet esille monenlaisia luovuuden muotoja. Koska ihmiset eivät ole enää päässeet esimerkiksi konsertteihin, on järjestetty virtuaalikonsertteja ja miksattu erilaisten kokoonpanojen – laulajien tai soittajien – kotinauhoituksia yhteen vaikuttaviksi esityksiksi.

Monet esiintyvät taiteilijat ovat paikanneet kalenterin tyhjentymistä tekemällä erilaisia esityksiä katsottaviksi sosiaaliseen mediaan.

Etenkin aluksi nämä virtuaaliset korvikkeet ilahduttivat. Sinfonia Lahti ehti ensimmäisten joukossa esittämään Sibeliuksen Finlandian ja sai esitykselleen myös kansanvälistä tunnustusta.

Moni on varmasti saanut iloa ja lohtua suosikkiensa poikkeustila-ajan esiintymisistä tänä kummallisena aikana. Kortensa viihdyttämisen kekoon ovat kantaneet myös näyttelijät ja kuvataiteilijat. Esimerkiksi Etlarin Näppikset Lahden kaupunginteatterin näyttelijöiden esittäminä olivat hauskaa seurattavaa.

Nyt alkaa kuitenkin ainakin minulle tulla virtuaalielämästä mitta täyteen. Kun työpäivänsä viettää pääosin etätöissä koneen äärellä ja kaikki palaverit, tapaamiset ja koulutukset hoituvat videoyhteyksillä, en enää jaksa tuijottaa ruutua vapaa-ajalla. Koneet on pantava kiinni.

Sukutapaamiset videoneuvottelutilassa jäivät alkuinnostuksen jälkeen varmaan siksi, että muutkin alkoivat saada virtuaalielämästä tarpeekseen.

En ylipäätään käsitä, miten nuoriso jaksaa viihtyä koneen äärellä päivät pitkät, mutta olenkin niin kutsuttu ikääntyvä.

Olen todella harmissani niiden nuorten puolesta, joiden valmistujaisjuhlat jäivät nettiyhteyksien varaan. Toivottavasti syksyllä koronavirustilanne on sellainen, että he voivat juhlia oikeasti. He ovat sen ansainneet.

Kuten moni on todennut, on onnekasta se, että tämä kriisi osui kevääseen. Vaikka syksyisin myös mielellään käpertyy kotisohvalle, rajoitetun elämän jatkuminen pimenevien iltojen keskellä olisi ollut monin verroin raskaampaa.

Nyt voi sentään mennä ulos. Ei tarvitse tyytyä tuijottamaan alkukesän ihmeitä videoilta eikä kuuntelemaan linnunlaulua verkkosivustoilta, vaikka sitäkin teen, mutta tunnistaakseni, en korvatakseni aitoa ääntelyä.

Ulkoilma antaa kesällä erilailla mahdollisuuksia myös ideoida tapahtumia, joista ihmiset saisivat vaihtelua korona-arkeensa. Koska meillä on laajoja puistoja ja muun muassa iso mäkikatsomo, luulisi, että joitakin eläviä tapahtumia pystyisi järjestämään turvallisesti.

Minulle olisi juhlaa, jos voisin istua viltillä vaikkapa Pikku-Vesijärven puistossa ja kuunnella jousikvartettia, miksei myös muuta musiikkia. Olisi hienoa nähdä lähiomaisten lisäksi välillä muita ihmisiä, totta kai turvallisen etäisyyden takaa.

Pientä vaihtelua on toki luvassa tästä viikosta alkaen, kun kahviloihin ja ravintoloihin taas pääsee. Kotipullat ovat maistuneet, ja ruokien kotiin kuljetuksia on tullut hyödynnettyä muutaman kerran, mutta samoille seinille kaipaa välillä vaihtelua.

Kirjastoihin pääsee taas tänään, ja Lahti avaa hiihto- ja radiomuseot huomenna. Verkkokirjaston ja virtuaalikierrosten sijasta voi kokea kulttuuria oikeasti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu