Hallituksen on määrä päättää ensi vuonna Suomen kalleimmasta asekaupasta, HX-hävittäjähankkeesta. 10 miljardin euron ostoksella korvattaisiin nykyiset Hornetit, jotka lähestyvät väistämättä elinkaarensa loppua.
Vaikka uudet hävittäjät maksavat maltaita, niiden hankinta on näihin aikoihin asti nauttinut varsin laajaa kannatusta niin poliittisten päättäjien kuin tavallisten kansalaistenkin keskuudessa. Kuten kaikki ovat voineet aivan viime vuosinakin havaita, turvallisuuspoliittiset jännitteet eivät ole kadonneet maailmasta mihinkään vaan kasvaneet myös omilla lähialueillamme.
Tiedossa on sekin, että melkein 30 vuotta sitten Suomeen hankitut Hornetit eivät kykene säilyttämään suorituskykyään ikuisesti. Viimeistään kuluvan vuosikymmenen lopulla niiden paikka on ilmailumuseossa eikä arvaamattoman sotilasmahdin naapurissa operoivien Ilmavoimiemme päivittäisessä käytössä.
Tämän hyvin ymmärtäen hallitus sitoutui ohjelmassaan korvaamaan käytöstä poistettavien Hornetien suorituskyvyn ”täysimääräisesti”. Kun sitoumuksen allekirjoitti myös hankintaan hyvin kriittisesti suhtautuva vasemmistoliitto, asian piti olla selvä. Viime aikoina on kuitenkin tapahtunut paljon sellaista, joka saa ennakoimaan, ettei suurhankinta taida sittenkään olla hallitukselle läpihuutojuttu.
Hornetit on korvattava ajoissa ja suorituskyvyltään yksi yhteen .
Puolustushallinnon käsissä olevan hankintaprosessin ylle lankesi varjo, kun paljastui, että ex-komentaja Jarmo Lindberg oli siirtymässä tarjouskilpailuun osallistuvan Lockheed Martinin konsultiksi. Valtiovallan jyrähdys vesitti aikeen, mutta varjot jäivät elämään omaa elämäänsä.
Vielä kovempi haaste HX-hankkeelle on koronakriisi. Sen taloudelliset vaikutukset ovat niin musertavat, että hallitus joutuu syksyllä pohtimaan vakavasti, miltä osin sen ohjelma on enää toteuttamiskelpoinen.
Kun kansalta kysyttiin, suosituimmaksi säästökohteeksi osoittautui hävittäjähankinta. Tulos innosti vasemmistoliiton ilmoittamaan, että hankintaa voidaan lykätä ja kokoluokkaakin miettiä rutkasti alaspäin.
Muissa hallituspuolueissa ei onneksi ole tehty yhtä hätäisiä johtopäätöksiä. Pääministeri Sanna Marinkin (sd.) on toistuvasti korostanut hävittäjähankinnan merkitystä puolustuskyvyllemme. Koronakriisi panee hallituksen suunnitelmat monilta osin uusiksi, mutta se opettaa myös, kuinka tärkeää etenkin Suomen kaltaiselle pienelle maalle on varautua sellaisiinkin tulevaisuuden uhkiin, jotka tänä päivänä tuntuvat epätodennäköisiltä.
Hornetit on korvattava ajoissa ja suorituskyvyltään yksi yhteen, sillä viivyttely vain kasvattaa väistämättömiä kustannuksia. Ja jos vanhojen tilalle ryhdytään etsimään uusia vasta kriisin puhjettua, on jo auttamatta liian myöhäistä.