Lukijalta: Kylmäpäisiä päätöksiä tarvitaan pian

Kristiina Hämäläinen

Koronavirus on aiheuttanut Suomelle ja maailmalle poikkeuksellisen suuren kriisin. Toistaiseksi taloudesta keskusteleminen on ollut epäsoveliasta, mutta arkirealismi lyö päälle kiihtyvällä tahdilla.

Rajoitustoimet ovat olleet kovat ja vaikutukset osin hämärän peitossa. Vakavilta taloudellisilta ja sosiaalisilta vaikutuksilta emme välty. Merkittävä vaikutus tulevaisuuteen on myös ihmisten kokemalla inhimillisellä pelolla.

Valtio- ja kuntatalous tulevat törmäämään seinään. Lisäksi ihmisten hyvinvointiin liittyvät eritasoiset haasteet näkyvät konkreettisesti taloudessa vasta ajan kuluessa.

Kuluvan vuoden BKT:n arvioidaan notkahtavan Suomessa 5–13 prosenttia ja kuntien talouden heikkenevän 1,9 miljardilla eurolla. Tämä saa kaltaiseni 1970-luvun lapsen varsin mietteliääksi.

Toistaiseksi rehellinen poliittinen keskustelu siitä, mihin meillä oikeasti on yhteiskuntana varaa ja mihin ei, on ollut olematonta.

Kuntien talousahdinko ei silti ole kokonaan koronaviruksen syytä. Kunnat olivat pulassa jo ennen epidemian alkua. Perusongelma on alati heikkenevä talouden pohja.

Ikääntyvä väestö ja historiallisen pieni syntyvyys koettelevat taloutta.

Positiiviset tilinpäätökset ovat usein johtuneet onnekkaistakin kertaeristä, joiden toistumiseen ei voi luottaa. Ongelma ei ole vain pienten kuntien, vaan myös suurten kaupunkien. Tästä ilmiöstä on syytä olla huolissaan.

Kuntien menot kasvoivat viime vuonna noin neljä prosenttia mutta verotulot vain 2,3 prosenttia. Tämä vinouma johtuu pääosin byrokraattisista uudistuksista, mutta muitakin haasteita on.

Oma suonsa ovat kuntien yli 500 lakisääteistä tehtävää, jotka on pakko hoitaa. Lisää on tulossa.

Kuntatalouden vaativa tehtävä on alijäämän kattamisen velvollisuus. Kuntatalous on pidettävä lain mukaan tasapainossa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän kunnille osoittamat maksuosuudet on katettava kunnan omasta toiminnasta, ellei hyvinvointiyhtymä itse pysty hillitsemään kuluja.

Miinusmerkkinen vuosi syö kunnan tasetta saman verran. Loppuun käytetty tase on suora kriisikuntakriteeri.

Hyvinvointiyhtymässä talouden sopeutuksen vaihtoehdot ovat joko rakenteellisia tai sisällöllisiä – käytännössä siis ihmisten palvelut ja niiden taso. Helppoa tietä ei ole.

Talouden suuressa kuvassa on siis monia haasteita. Nykyisen hallituksen jakaessa massiivisia pakkoelvytyksiä jää seuraavien hallitusten tehtäväksi päätökset, jotka ovat 1990-luvun lama-aikaan verrattuna huomattavasti kovempia.

Lisääntyvä velanotto on käytännössä tulevaisuuteen siirrettyjä palvelujen leikkauksia ja veronkorotuksia, joiden maksajina ovat nuoret. Uuden menetetyn vuosikymmenen uhka on ilmeinen.

Yritysten saattaminen kriisin yli sekä työn tuottavuuden nostaminen on talouspolitiikan ja ainakin kahden seuraavan hallituksen tärkein tehtävä.

Uusien elvytyselementtien tarve on selvä, mutta niiden tulee mahtua niukkoihin raameihin. Suomen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys on siis vähintäänkin koetuksella, koska siihen yhdistyy Euroopan toiseksi nopeiten ikääntyvä väestö sekä historiallisen pieni syntyvyys.

Talouden kuhmujen korjaaminen ja julkisen talouden vakauttaminen ei ole ylitsepääsemätön tehtävä, mutta se vaatii kylmähermoista päätöksentekoa niin eduskunnassa kuin kunnissa.

Rakenneuudistusten läpiviennissä ei ole Suomessa päästy loistamaan. Surullisin harjoitus näistä kaikista on usean hallituksen ja jokaisen puolueen käsissä vuorollaan ollut sote-uudistus.

Suunnan korjaaminen edellyttää poikkeuksellisen vahvaa puolueiden välistä yhteistyötä. Koronan aiheuttamilla opeilla on taatusti hyötyä tässäkin asiassa. Epävarmuuden sietokyky, läheisapu, tutkitun tiedon arvostaminen ja joistain etuisuuksista luopuminen tulevat olemaan tärkeitä selviytymisen välineitä meille kaikille.

Kirjoittaja on maakuntahallituksen varapuheenjohtaja ja Hollolan kunnanvaltuutettu (kok.).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Lahden ja Heinolan arvokisoihin ilmoittautunut yli 350 pyöräsuunnistajaa – kaukaisimmat osallistujat Japanista, Australiasta ja Uudesta-Seelannista
  2. Putka-asiakkaan vastarinnan murtaneille poliisille ja kahdelle vartijalle syyte törkeästä pahoinpitelystä
  3. Lintumaalaukset ihastuttavat kävijöitä navettagalleriassa Asikkalassa
  4. Murtautuja vei lahtelaisen Hot Club Dance Companyn harjoitustiloista asuja ja peruukkeja – "Todennäköisesti joku yrittää myydä tavaroita netissä"
  5. Lahtelaisfirma antoi työntekijälle potkut ennen ensimmäistäkään työvuoroa – lasku lähes kahden vuoden palkkaa vastaava summa
  6. Matti Koskela oli ahkera ja monessa mukana ollut taiteilija, joka ehti opettaa lasketteluakin – Lahdessa hänet muistetaan muun muassa näistä julkisista teoksista
  7. Kuljettaja väisti ajoradalle juossutta eläintä Launeella – auto suistui tieltä
  8. Kysymys ja vastaus: Lahden kaupungille yli 100 000 euron lasku vuodessa erilaisten vahingontekojen korjaamisesta – miten vahingontekoja saataisiin vähennettyä, apulaispoliisipäällikkö Tero Seppänen?
  9. Lahden etanaroskisten pystytys viivästyy suunnitellusta aikataulusta
  10. Rattijuoppo kolhi toista autoa Lahden Nastolassa
  11. Hollolalainen lentopalloseura Salpis joutui petoksen uhriksi, mutta pelasti seuran varat nopealla reagoinnilla
  12. Vasemmistoliitto ja RKP samoilla linjoilla Marinin kanssa työllisyystoimien aikataulusta – päätöksillä aikaa loppuvuoteen
  13. Venevarkauksissa raju kasvu Päijät-Hämeessä, varkauksia tehtailtu tänä vuonna jo yhtä paljon kuin koko viime vuonna - poliisi: kasvun syynä varasliigojen toiminta
  14. Lahtelainen Liisa Heikkinen kuntoutti itsensä fibromyalgiasta ja tarjoaa nyt vertaistukea kohtalotovereilleen – "Täytyy pitää itsestään huolta, ei itsekkäästi, mutta asettamalla myös rajoja"
  15. Koronatartuntaketjuja seuraava mobiilisovellus käyttöön syksyllä – tilanne sairaanhoitopiireissä on rauhallinen

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.