Pääkirjoitus: Poikkeustila jakoi perheet

Monet vanhemmat ovat kokeneet myonteiseksi asiaksi poikkeustilan aikana perheen yhteisen tekemisen lisääntymisen. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Koronakriisin aikana on kannettu syystäkin paljon huolta koteihinsa eristäytyneiden ikäihmisten henkisestä voinnista, minkä seurauksena viranomaiset helpottivat vastikään yli 70-vuotiaille antamaansa ohjeistustaan.

Vähemmälle huomiolle on saattanut jäädä, että korona-ajalla on ollut isoja vaikutuksia nuorempienkin ikäluokkien ja varsinkin pienten lasten vanhempien henkiseen elämään, niin hyvässä kuin pahassa. Tästä antoi kuluneella viikolla osviittaa Jyväskylän yliopiston huhti-toukokuun aikana tekemä kyselytutkimus.

Kyselyyn vastasi runsaat 1 100 vanhempaa, joista melkein yhdeksän kymmenestä oli äitejä. Sen tulokset kertovat, että pari kuukautta vallinnut poikkeustila näyttää jakaneen perheet kahtia. 55 prosenttia kokee tilanteensa synkkänä tai peräti toivottomana, 44 prosenttia sitä vastoin valoisana tai toiveikkaana.

Ensin mainittuun ryhmään kuuluvissa perheissä korona-aika on tuottanut vanhemmille runsaasti erilaisia uupumisoireita, kun moni on joutunut yhtäaikaisesti huolehtimaan oman etätyönsä ohella lastensa hoitamisesta ja heidän etäopiskelunsa sujumisesta.

Pahoinvoivien vanhempien vastauksissa korostui yksinäisyys ja tunne siitä, että perhe on jätetty poikkeustilassa oman onnensa nojaan. Se ei ole ihme. Tukiverkot ovat haurastuneet olemattomiin, kun isovanhemmat ja muut riskiryhmäläiset eivät ole saaneet olla tekemisissä lasten kanssa. Lapsiperheiden kohtaamispaikkoja on suljettu ja neuvolakäyntejäkin saatettu lykätä. Parisuhteet ovat olleet koetuksella, ja äärimmillään yksin jääminen on saanut jotkut vanhemmat jopa pelkäämään, että he tekevät pahaa lapsilleen.

Myönteistä kyselyn tuloksissa on, että suuri enemmistö on kokenut poikkeustilalla olleen positiivisia vaikutuksia vanhempien ja lasten keskinäiseen suhteeseen. Näin arvioi moni niistäkin vanhemmista, jotka muuten kokivat tilanteensa synkkänä.

Tukiverkot ovat haurastuneet

Valoisuutta on lisännyt se, että koronakriisi on vapauttanut perheille kosolti lisää yhteistä aikaa arjen oravanpyörän pysäytettyä kiivaimman vauhtinsa. Yhteinen tekemisen ilo on ymmärrettävästi lähentänyt perheenjäseniä toisiinsa.

Monissa perheissä pohditaan varmasti, miten nyt löytyneen yhteyden pystyisi viemään sellaisenaan koronan jälkeiseen aikaan. Yhtä tärkeä kysymys on, kuinka perheitä voitaisiin auttaa, jotta tutkimuksen paljastamat ongelmat eivät toistuisi, jos tai kun perheet joutuvat seuraavan kerran eristäytymään koteihinsa koronakriisin kaltaisen poikkeustilan toistuessa. Tilanne voi tulla vastaan nopeasti epidemian mahdollisen toisen aallon mukana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu