Lukijalta: Ratasuunnitelmaa Mikkeliin pitää edistää, mutta muutakin elvytystä tarvitaan

Risto Halsti

Lahti valmistautuu kovaa vauhtia vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Samaan aikaan mietitään, miten Lahden talous selviää koronaepidemiasta.

Lahdessa European Green Capitalin iskulauseena on ”kestävä tulevaisuus vaatii tekoja, ei vain puhetta”. Lahdessa puhetta on todella piisannut!

Mutta miten sovitetaan yhteen koronaepidemian vuoksi romahtaneen talouden välttämättömät elvytystoimet ja eurooppalaiset ympäristönsuojelutoimet ja samalla otetaan huomioon Suomen ilmastotavoitteet?

Päijät-Hämeen talousalueella kysymys ei ole pelkästään talouden elvytystoimenpiteistä, vaan myös viime vuosikymmenen aikana tapahtuneen taloudellisen alamäen ja siitä aiheutuneen muuttotappion pysäyttämisestä.

Eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajat esittivät ESS:ssä 19.5.2020 talouden elvytysehdotuksia, joista suosituin elvytystapa on rakentaa junaratoja. Niistä ykköseksi nousi Suomi-rata Helsingistä Tampereen kautta Ouluun.

Hallitus valmistelee kiireellä erilaisia elvytyshankkeita, jotta rakentaminen voitaisiin aloittaa mahdollisimman nopeasti.

En ole kuullut, mitä Lahden alueen kannalta merkittävää elvytysesitystä he ajavat.

Kun hallituspuolueet ja oppositio ovat päässeet yhteisymmärrykseen tärkeimmästä elvytystavasta eli junaratainvestoinneista, pitäisi maakuntien ja kaupunkien johtajien ja niiden kansanedustajien keskittää kaikki voimavarat omien elvytysesitysten tekemiseen.

Lahdessa avainasemassa ovat kaupunginjohtaja Pekka Timonen ja kansanedustajat Ville Skinnari ja Mika Kari. Varsinkin Ville Skinnarin rooli ministerinä on ratkaiseva.

En ole toistaiseksi kuullut, mitä Lahden talousalueen kannalta merkittävää elvytysesitystä he ajavat.

Ratahankkeista on Päijät-Hämeessä jo aikoja sitten nostettu esiin junarata Lahti–Heinola–Mikkeli. Sillä saataisiin nopea raideyhteys Helsinki–Lahti–Heinola–Mikkeli–Kuopio-välille.

Raidehanke elvyttäisi Lahti–Heinola–Mikkeli–Kuopio-välisen talousalueen luomalla logistiset edellytykset uusille teollisuusinvestoinneille, turismille ja väestönkasvulle.

Heinolan kylpyläkaupungin vuonna 1932 valmistunut vanha rata ja rautatiesilta saataisiin uusiokäyttöön ja samalla luotaisiin nopea rautatieyhteys Helsingin ja Kuopion yliopistokaupunkien välille Etelä-Savon maakuntakeskuksen Mikkelin kautta.

Ministeri Skinnari sai jo elvytyslistalle ”oman mökkitien”, eli päällystystyön Padasjoella. Nyt olisi isompien tekojen aika!

Lahti–Heinola–Mikkeli-ratahanke on Päijät-Hämeen talousaluetta elvyttävä logistinen investointi ja valtakunnallinen ympäristöteko, joka ottaa huomioon Suomen ilmastotavoitteet. Ajetaan sitä yhdessä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.