Terhi Säynäjärvi Esalainen: Vilppi pääsykokeissa ei yllätä yhtään

Terhi Säynäjärvi

Terhi Säynäjärvi

Tällä viikolla yliopistoon pyrkijät ovat ahkeroineet korkeakoulujen etäkokeissa. Tai ehkä täsmällisempää olisi sanoa, että valvomattomissa etäkokeissa on ahkeroitu kaikin tavoin – myös vilpillisesti.

Tiistaina oli lääketieteen valintakoe, johon osallistui 7 400 hakijaa omilla koneillaan, ja epäilyt vilpin käytöstä levisivät nopeasti julkisuuteen.

Epäilysten taustalla ovat Googlen hakutiedot. Kuinka ollakaan, kokeen aikana haettiin räjähdysmäisen paljon tietoa niveljalkaisista ja koppisiemenisistä. Myös sellaiset termit kuin tsh ja fsh yleistyivät aivan yllättäin.

Mutta pitäisikö oikeastaan olla yllättynyt? Ei. Jos järjestetään koe, jota ei pysty valvomaan mitenkään, tällaista voi kai odottaa. Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä, tietää jo vanha sanontakin.

Voin hyvin kuvitella, että näitä kokeita ovat monet tehneet porukassakin. Siinä missä yksi ei tiedä, toinen muistaa.

Tiedon korkeakoulupaikasta saattaa saada tänä vuonna viikon myöhemmin – yhteishaun tulosten määräaika siirtyy

Lääketieteellisten tiedekuntien yhteisvalinnan puheenjohtaja Jukka Pelkonen lausui jo Helsingin Sanomissa (19.5.), että googlettaminen on hänen tulkintansa mukaan vilppiä. Hän totesi myös, että "vilpin mahdollisuutta ei täysin voi poissulkea tilanteessa, jossa koetta ei pystytä valvomaan".

Aivan. Tämän ymmärtääkseen ei tarvitse edes yliopistossa opiskella.

Toisaalta Pelkonen arvelee, että termien googlettaminen ei välttämättä johda oikeaan vastaukseen, jos ei osaa soveltaa tietoa. Lisäksi hän sanoo, että kokeessa menestyminen vaatii asioiden todellista hallintaa.

Toivoa sopii, että koe on mitannut juuri näitä toivottuja asioita, eikä tehokasta vilpin käyttöä. Kilpailu opiskelupaikoista on kuitenkin niin kovaa, että vilpin käyttö voi myös aivan hyvin olla juuri se ratkaiseva puolen tai neljäsosapisteen arvoinen juttu. Toki etäkokeen jälkeen on vielä pienelle joukolle oikea koe kesäkuussa, mutta siihen ehtii vielä valmistautua.

Olisiko jotain voitu tehdä toisin? Kyllä.

Pääsiäisen aikaan ilmoitettiin, että valintakokeita ei järjestetä normaaliin tapaan. Tuhannet hakijat alkoivat jännittää, mitä tapahtuu. Vapun alla kerrottiin, että järjestetään etäkokeita, joista pieni osa pääsee tavanomaiseen kokeeseen. Ikävämpi uutinen monille oli kuitenkin se, että ylioppilastodistuksella valittavien määrää nostettiin, joillakin aloilla jopa yli 90 prosenttiin. Tämä on raastavan epäreilua niitä kohtaan, joilla ei ole mitään mahdollisuutta päästä yo-todistuksella ja jotka ovat esimerkiksi irtisanoutuneet töistään lukeakseen valintakokeisiin.

Itä-Suomen yliopiston epäonnistunut etäpääsykoe uusitaan

Vaikka isoja koetilaisuuksia ei voitu pitää, hakijat olisi voitu jakaa pienempiin ryhmiin eri kaupunkeihin. Tiloista ei olisi ollut pulaa, turvavälit olisi voitu toteuttaa ja valvojat olisivat voineet käyttää varotoimena suojavarusteita.

Hakijoiden oikeusturva ei nyt toteudu. Ei ihme, että eduskunnan oikeusasiamies on saanut valintaperusteiden muutoksista useita kanteluita.

Ikävää on myös se, että todistusvalinta voi nyt tuoda opiskelupaikan, vaikkei olisi kiinnostunutkaan alasta. Olen jo kuullut tapauksesta, joissa laudaturin ylioppilas on hakenut "läpällä" lääketieteelliseen, saanut paikan, eikä nyt oikein tiedä, kiinnostaako ala. Pääsykokeet mittaisivat motivaatiota.

Valintaperusteiden muutos oli valtava pettymys

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut