Lukijalta: Launeen keskuspuistossa riittää tilaa kaikille

Eija Kemppainen

Launeen keskuspuisto on tullut vuosikymmenten ajan tutuksi kaupunkilaisten monipuolisena ulkoliikuntapaikkana. Alueella on mahdollista harrastaa muun muassa skeittausta, parkouria sekä hyödyntää alueella sijaitsevia kuntoiluvälineitä.

Lähivuosien aikana alueen ovat löytäneet myös kuumailmapalloilijat. Alue on osoittautunut myös suosituksi paikaksi dronejen lennättämiselle.

Launeen keskuspuistossa toimi myös yli kymmenen vuotta frisbeegolfrata, joka palveli erityisesti iäkkäämpien sekä nuorten harrastajien tarpeita.

Kuusiväyläinen rata kuitenkin poistettiin sen vaarallisuuden vuoksi. Taustalla oli erääseen rivitaloasunnon pihaan lentänyt kiekko. Korin uudelleen sijoittamista ei pidetty riittävänä keinona. Ennen kyseistä tapahtumaa rataa oli jo pienennetty vuosien saatossa usealla korilla.

ESS:n 4.5. julkaisemassa kirjoituksessa todettiin, että myös Mukkulan frisbeegolfradalla oli jouduttu siirtämään heittokoreja, koska kiekkoja oli lentänyt alueella sijaitsevien omakotitalojen pihoille. Mukkulassa tämän katsottiin olevan riittävän toimenpide toisin kuin Launeella, jossa vastaavanlaisia tilanteita oli tapahtunut yli kymmenvuotisen historiansa aikana äärettömän harvoin.

Launeen frisbeegolfrata oli kuin luotu ominaisuuksiltaan vastaamaan erityisryhmien tarpeita. Kyseisen radan helppokulkuinen maasto teki harrastamisen mahdolliseksi myös liikuntarajoitteisille sekä lapsiperheille, joille suurempien ratojen vaikeakulkuinen maasto voi tuottaa hankaluuksia. Erityisryhmäläiset kokevat helposti myös olevansa isoilla radoilla taitotasoltaan korkeampien sekä nopeammin etenevien heittäjien tiellä.

Korien siirto riitti Mukkulassa.

Oman kokemukseni mukaan Launeen keskuspuiston rata on Suomen mittapuulla erittäin turvallinen, muun muassa esteettömän näkyvyytensä turvin. Asun myös aivan keskuspuiston vieressä ja voin todeta, että korit olivat sijoitettu harkiten paikkoihin, joista ei ollut harmia alueen asukkaille.

Alueen asukkaat sekä heittäjät tahtovat oman ratansa takaisin. Vaikka rata oli pieni, se kykeni vastaamaan erinomaisesti sen käyttäjien tarpeisiin. Se oli monelle käyttäjälle ainut päivittäinen liikuntamuoto.

Kaupungin vihertoimi vastustaa rataa myös alueella sijaitsevien puiden vuoksi, joita mahdolliset osuvat kiekot voivat vahingoittaa. Mikäli näin todella olisi, eikö asiaan olisi herätty jo yli kymmenen vuotta sitten?

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut